Tinkimaidolle tulossa liuta uusia vaatimuksia
Vantaan Sotungissa Bisan tilaa viljelevän Marjaana Sjöblomin pitäisi myydä asetusmuutoksen jälkeen lähes tuhat litraa maitoa ennen kuin myyntituotot kattaisivat uloste- ja maitonäytteiden aiheuttamat kustannukset. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMTK pelkää tinkimaidon myynnin vähenevän tai pahimmillaan loppuvan Suomessa kokonaan, jos maa- ja metsätalousministeriössä valmistelun loppusuoralla olevat asetusmuutokset astuvat voimaan nykymuodossaan.
Tinkimaidon myyjille ollaan asettamassa uusia vaatimuksia ministeriön 31. heinäkuuta päivätyssä asetusluonnosta koskevassa muistiossa. Ne koskisivat aiemmasta poiketen myös vähäisiä määriä myyviä tiloja.
Myynnin katsotaan olevan vähäistä, jos myydyn maidon määrä jää vuodessa alle 2 500 kiloon.
Asetusluonnoksen mukaan kaikkien, myös alle 2 500 kiloa vuodessa myyvien, tilojen pitää antaa kuluttajalle aina myynnin yhteydessä kirjallisesti tieto siitä, miten tinkimaito säilytetään. Lisäksi pitää kertoa tinkimaidon riskeistä muun muassa lapsille, raskaana oleville ja vanhuksille.
Tietojen täytyy olla myös nähtävillä myyntipaikassa.
Lisäksi myyjiä koskevat maidon laatu- ja omavalvontavaatimukset.
Jos myynti ylittää 2 500 kiloa vuodessa, toiminnasta on ilmoitettava elintarvikeviranomaiselle. Tilan pitää täyttää elintarvikehuoneiston vaatimukset.
Tilan pitää tutkituttaa karjan ulostenäytteistä shigatoksiinia tuottavat bakteerit ja kampylobakteerit sekä listeria- salmonellabakteerit kerran vuodessa.
Ministeriön muistiossa ulostetutkimuksen kustannukseksi on arvioitu 50 lehmän karjassa 190–400 euroa vuodessa. Maitotutkimus puolestaan toisi tilalle 490–540 euron lisäkustannukset.
Yhteensä tinkimaidon myynti aiheuttaisi tiloille enimmillään jopa lähes tuhannen euron kustannukset vuodessa, kun myynti ylittää 2 500 kilon rajan.
”50 lehmän tilalla tuottajan pitäisi myydä maitoa vähintään tuhannella eurolla ennen kuin voi ryhtyä laskemaan itselleen edes palkkaa tehdystä työstä”, ihmettelee eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta.
Hän pitää tiloille kaavailtua näytteenottovaatimusta paitsi kalliina myös massiivisena. Kustannusten lisäksi se toisi tiloille lisää byrokratiaa ja valvontaa.
”Puhumattakaan sen tuomasta lisästressistä”, Suojala pohtii. ”En yhtään ihmettelisi, jos asetus ajaisi tinkimaidon myynnin kokonaan alas.”
Vähäisen myynnin vuotuiseen enimmäismäärään asetusmuutos ei vaikuta. Se säilyy uudistuksen jälkeenkin 2 500 kilossa.
Suojalan mukaan MTK esitti asetusmuutoksesta helmikuussa antamassaan lausunnossa, että yläraja voitaisiin nostaa 10 000 kiloon.
”Rajan nostamiseen olisi ollut hyvät perusteet. Uuden asetuksen edellyttämä kuluttajainformaatio on niin kattava, että se kutistaa maidosta aiheutuvat terveysriskit hyvin pieniksi.”
Muistion perusteella ylärajaan ei ole tulossa muutosta. Suojalan mielestä jo 5 000 kilon raja olisi ollut ministeriöltä hyvinkin riittävä vastaantulo.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tinkimaidon myyntiä säätelevien asetusten muuttumisesta viime viikolla. Tiedotteen sävy oli varsin myönteinen.
”Tiedote oli totuudenmukainen, mutta sen painotuksista syntyy helposti liian valoisa kuva asetusten vaikutuksista. Todellisuudessa muutos vaikeuttaa vähäisiä määriä myyvien toimintaa merkittävästi”, Suojala toteaa.
Myönteistäkin sanottavaa Suojalalla asetuksesta on. Sellaisten tilojen asema selkiytyy, jotka ovat myyneet tinkimaitoa vuodessa yli asetuksen salliman 2 500 kiloa.
Nyt kaikkia tullaan kohtelemaan asetuksen vaatimusten mukaisesti eikä kunnallisen elintarvikeviranomaisen oman riskinarvion perusteella.
Tähän asti tilat ovat hakeneet toiminnalle poikkeuslupaa ja ilmoittaneet tilan elintarvikehuoneistoksi. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita. Poikkeusluvan saaneilta tiloilta on tähänkin asti edellytetty uloste- ja maitonäytteiden analysointia.
Nyt nämä käytännöt kirjataan lakiin.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
