JHL toppuuttelee palveluiden yksityistämistä
Jarkko Eloranta katsoo, että kuntien työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojasta on sovittu hallitusohjelmassa. Hänen mielestään työnantajakaan ei ole tähän saakka pitänyt suojaa ongelmana nopean eläköitymisen vuoksi. Mikko Stig/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoTyöntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL suhtautuu epäilevästi kuntien palvelujen yksityistämiseen.
”Jos palveluita pilkotaan eri toimijoiden tehtäväksi, tiedonkulku heikkenee, kokonaisvastuu hämärtyy ja kustannusten hallintakin on entistä vaikeampaa”, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä palveluasumisen ja lastensuojelun, joista yksityiset hoitavat jo merkittävän osan.
”Kun ne ovat päässeet niin korkeiksi, pitäisi ehkä arvioida, onko se ollut asiakkaiden, kustannusten ja laadun kannalta järkevä ratkaisu”, Eloranta sanoo.
JHL teki luottamusmiehillään kyselyn, jossa ilmeni, että kunnissa ja kuntayhtymissä on runsaasti suunnitelmia palvelutuotannon myllertämiseksi.
Muutoksia perustellaan säästösyillä, mutta kunnat ovat myös palauttaneet omaksi toiminnakseen jo kertaalleen yksityistettyjä palveluja – säästöihin vedoten.
”Kustannukset ja laatu eivät ole vastanneet odotuksia, oma työ on tullut halvemmaksi. Sitä on helpompi valvoa ja itse tehdään myös näkymättömiä töitä, jotka eivät tule huomioiduksi ulkoistamisessa”, Eloranta sanoo.
Esimerkiksi päiväkodissa työntekijät pitävät lapsia sylissä, auttavat pukemisessa, ovat läsnä.
”Jos esimerkiksi ruokapalvelu on ulkoistettu, työn ja lojaliteetin kohde on joku ihan muu kuin se, joka palvelua saa. Nämä ovat ihmisille tehtäviä palveluja, joissa läsnäolo, oma persoona ja työyhteisö luovat palvelun laadun.”
Hallituksen kuntauudistukseen Eloranta toivoo aikalisää. Perusteluna on kuntien kuulemiskierroksen palaute sekä kuntien toiveet siitä, että uudistus tulisi voimaan vasta vuonna 2017.
Siihen mennessä ehtisivät valmistua sosiaali- ja terveysalan ja lähidemokratian selvitystyöt, joita tehdään parhaillaan.
”Suurempia peruskuntia kohti pitää kulkea, mutta niin suuria ei synny, että ne pystyisivät hoitamaan harvaan asuttujen alueiden vaativat sosiaali- ja terveyspalvelut.”
JHL pelkää, että palvelut keskittyvät taajamiin.
”Esimerkiksi kotipalvelun vieminen on aika haastavaa. Mutta en usko, että pienemmät kunnat pystyvät siitä sen paremmin huolehtimaan. Pitää vain hyväksyä, että joissakin paikoissa kustannukset ovat korkeammat.”
Kuntauudistuksen toteutuessa kuntalait kirjoitetaan uusiksi. Kuntatyönantajat KT näkee tässä tilaisuuden puuttua myös lakien sisältöön.
”KT ei pidä hyvänä hallitusohjelmassa olevaa kirjausta henkilöstön muutosturvan säilyttämisestä nykyisellä tasollaan kuntarakenneuudistuksessa”, KT:n puheenjohtaja Markku Jalonen kirjoitti blogissaan vapun alla.
Hänestä viiden vuoden irtisanomissuoja ”jarruttaa rakenteiden ja palveluiden uudistamista, aiheuttaa kustannuksia eikä kannusta henkilöstöä siirtymään tehtävästä toiseen”.
Jalonen ehdotti, että muutosturva koskisi enintään vuonna 2016 toteutettavia kuntaliitoksia, kestäisi alle viisi vuotta ja olisi kertaluonteinen. Suojia ei voisi siten ketjuttaa.
Kuntahanketta vetävästä valtiovarainministeriöstä on todettu MT:lle aiemmin, että uusissakin laeissa lähtökohtana on nykyisen muutosturvan säilyttäminen.
Näin katsoo myös JHL.
”Me lähdemme siitä, että linjana on hallitusohjelman kirjaus. Tämä ei ole neuvottelukysymys”, Jarkko Eloranta sanoo.
Hän hämmästelee KT:n kantaa, sillä aiemmin työnantaja on katsonut, ettei irtisanomissuoja ole ongelma kuntahenkilöstön nopean eläköitymisen vuoksi.
Eloranta muistuttaa, että muutosturva vähentää epävarmuutta.
”Kuntaliitokset vauhdittuvat, jos uhkana ei ole oman työpaikan menettäminen.”
Elorannan mielestä on myös eduksi kuntien työnantajakuvalle, että henkilöstöstä pidetään huolta.
”Muutamina lähivuosina voi olla taloudellisesti tiukkaa ja voi syntyä paniikkimielialaa. Mutta tulevina vuosina kunnat joutuvat kilpailemaan siitä, että saavat työntekijöitä.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
