Purot tarvitsevat puita
Puiden lehdet ovat metsäisten purojen ja pienvesien tärkein energianlähde. Metsien varjoissa soljuvien purojen oma energiantuotanto on hyvin vähäistä, koska niihin saapuvan auringonvalon määrä on rajallista.
Luonnontilaisessa purossa lehtiä ja muuta eloperäistä ainetta pidättävät tehokkaasti uoman vaihteleva rakenne, kaatuneet puut, pudonneet oksat sekä kivet ja lohkareet.
Sadan viime vuoden aikana suurin osa joista ja puroista on kuitenkin perattu puunuiton ja maan kuivatuksen tarpeisiin. Perkauksissa poistettiin puroista suurimmat kivet ja muut esteet, jolloin tukit ja pöllit saatiin huljakkaasti uitettua sahoille.
Samalla kadotettiin ainakin osa noiden purojen monimuotoisuudesta sekä niiden luonnollisista virtausvaihteluista koskimaisten ja hidasvirtaisempien paikkojen välillä.
Viime vuosikymmeninä purojen monimuotoisuutta on palautettu erilaisilla kunnostustoimenpiteillä.
”Suosituin tapa kunnostaa virtavesiä on ollut aikoinaan uomasta kaivettujen kivien vierittäminen takaisin uomaan ja soran lisääminen lohikalojen kutupaikoiksi”, toteaa vuosikymmenien kunnostuskokemuksien omaava Jukka Jormola Suomen ympäristökeskuksesta.
”Puuta ei suomalaisissa kunnostuksissa juurikaan käytetä. Koivu- ja leppärunkojen käyttöä olemme kokeilleet Nuuksion Myllypurossa, jossa ne ovat varsin mukavan näköisiä.”
Vedessä oleva puuaines säilyy hajoamatta pitkään, ja veden päällä tapahtuva lehtipuuston nopea hajoaminen on puroille vain eduksi. Puuta voisi käyttää enemmänkin erityisesti luomaan kaloille suojapaikkoja sekä virran ohjailuun.
Puut pidättävät puroille tärkeää lehtikariketta huomattavasti kiveä ja lohkareita paremmin. Oulun yliopiston sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat kunnostivat Kainuun kalantutkimusasemalla sijaitsevia koeuomia eri tavoin kiveämällä, sammalilla ja puumateriaalia käyttämällä.
Koeuomissa vertailtiin eri kunnostustapojen tehokkuutta pidättää puista tippuvia lehtiä laskemalla niihin luonnollisen kaltaisia muovisia lehtiä.
Kunnostusmateriaaleista ainoastaan puu piti pintansa luonnollisilla tulvavirtaamilla. Puuta oli lisättynä uomaan 200 kuutiota hehtaarille, joka on moninkertaisesti enemmän kuin puroissamme yleensä on.
Tutkijoiden mukaan puu kuuluu luontaisesti suomalaisiin metsäpuroihin. Esimerkiksi Venäjän rajavyöhykkeen luonnontilaisissa puroissa puuta on reilusti enemmän.
Suomalaisissa purokunnostuksissa tulisikin lisätä puun käyttöä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan länsirannikolla puu on kunnostuksien ensisijainen materiaali ja hyviä käyttökokemuksia löytyy myös Ruotsista.
Pohjois-Pohjanmaalla puukunnostuksia on ohjannut Metsähallituksen erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta. Metsäpuroja kuormittavat erityisesti metsien kunnostusojitukset ja metsäpohjien muokkaukset, joten myös kunnostusmenetelmät ovat niihin kohdistettuja.
Puuta olisi mahdollista lisätä erityisesti kohteilla, jotka ovat liettyneet tai hiekoittuneet. Puuta apuna käyttäen puron vanhakin pohja tulee vähitellen esiin ja puurakenteet myös toimivat jatkuvasti toisin kuin aikaisempina vuosina kokeillut imuruoppaukset.
Luhdan mukaan puuta on yleensä saatavilla helposti puron lähialueelta, mutta ei tietenkään aivan puronvarresta, josta puita ei saa kaataa.
Purojen toiminnan kannalta puiden kaataminen niihin olisi siis hyväksi. Mutta uusimpien metsätalouden vesiensuojeluohjeiden mukaan puita ei vesistöihin kaadeta eikä vahingossa kaatuneita sinne jätetä.
Hyönteis- ja sienituholain mukaan havupuut, joista ilmeisesti voisi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä, on metsistä poistettava, kiteyttää Suomen Metsäkeskuksen esittelijä Antti Leinonen.
Leinonen ei kuitenkaan näe mitään estettä sille, ettei purojen päälle kaatuneita lehtipuita voisi sinne jättää tai jopa niitä tarkoituksella kaataa, jos puut hyödyttävät puroekosysteemien toimintaa.
Perinteisesti puroissa makaavia puita on pidetty jotenkin huonona metsänhoitona. Mutta luonnontilaiseen puroon kuuluu puumateriaali. Juuret, lehdet ja kaikki muutkin puiden osat. Puroja kunnostetaan vauhdilla. Olisiko tässä asenteiden muutosten aika?
PAULIINA LOUHI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
