KOLUMNI Uutta kasvua metsästä
Vuodesta 2008 on Suomesta hävinnyt 65 000 teollista työpaikkaa. Amerikkalainen tutkimuslaitos BCG ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä niitä katoaa vielä 42 000 lisää. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomi rankataan monissa talousvertailuissa yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista.
Suurimmat murrokset ovat menossa metsä- ja Nokia-klusterilla. Suomi on niin vientivetoinen maa, että edessä on elintason lasku, ellei muutosta saada aikaiseksi.
Hyvinvointi perustuu jatkossakin osaamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Metsäsektori tuottaa yli neljänneksen Suomen nettovientituloista. Metsävarojen paremmasta hyödyntämisestä löytyy myös avain uuteen kasvuun.
Potentiaalia on, sillä hakkuumahdollisuudesta neljännes mätänee vuosittain metsiin, kun käyttöä ei ole.
Kaikki kivet pitää kääntää investointiesteiden purkamiseksi. Hallitukselta kaivataan isännän otteita.
Valtion omistuksia on suunnattava uudelleen. Biotalouden kasvurahastot voisivat olla oikea avain.
Pienten ja keskisuurten yritysten ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten aikapommi tikittää.
Sukupolvenvaihdoksia tukeva lainsäädäntöuudistus tarvitaan pikaisesti.
Yrittäjyyden pohjaa rapautetaan erilaisilla rasitteilla. Uusia säädöksiä tehdään kiihtyvällä vauhdilla eikä niiden elinkeinovaikutuksia arvioida.
Puolueisiin kehittyy vahvoja puisto-osastoja, jotka vaativat lisää rajoitteita ja haluavat museoida Suomen. Suomea vaivaa vanhan miehen tauti.
Tuntuu siltä, että omaa oksaa sahataan ottamalla maailmanlaajuisia taakkoja pienille harteille. Monta asiaa pystymme parantamaan Suomessa tehtävin ratkaisuin, mutta enenevässä määrin päätöksiä tehdään maamme rajojen ulkopuolella, ennen kaikkea Brysselissä.
Ilmastoneuvotteluissa Durbanissa Suomen hallitus otti turpiinsa. Missä viipyvät Ville Niinistön lupaamat kompensaatiot metsien hiilinielujen menettämisestä? Nyt biomassan kestävyyskriteerit voivat tuhota puun orastavat uudet käyttökohteet.
Syksyn väännöt EU:ssa ovat Suomelle kohtalon kysymyksiä.
Pitäisi toimia päinvastoin. Metsäelinkeinon kilpailukyvystä huolehtiminen tulee saada EU:n agendalle.
Sen sijaan, että EU:ssa pohditaan, minkälaisesta metsästä tuleva biomassa on kestävää ja miten metsiä tulisi käsitellä, pitäisi EU:n ryhtyä konkreettisiin toimiin puun käytön lisäämiseksi.
Metsäelinkeino toimii parhaiten markkinalähtöisesti eikä sinne kaivata vanhaa suunnitelmataloutta edes ilmastopolitiikan nimissä.
Ensimmäinen askel tässä olisi EU:n prioriteettien uudelleentarkastelu. EU:n tulisi alkaa tehdä metsiin liittyvää teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa.
Konkreettisia toimia olisivat puun käytön esteiden poistaminen lainsäädännöstä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa sekä EU:n puurakentamisohjelman luominen.
Kun EU pystyy energiapolitiikassaan suosimaan tiettyjä energiamuotoja, miksei se pystyisi halutessaan edistämään lainsäädännöllä puun käyttöä EU:n ilmasto-, energia- ja työllisyys- ja kasvutavoitteiden saavuttamiseksi?
Hallituksen on syytä ottaa nämä asiat näyttävämmin esille Bryssel-yhteyksissään. Nostetaan puunkäytön edistäminen Suomen EU- politiikan ytimeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
