Koneyrittäjien puheenjohtaja aloitti urakoinnin 14-vuotiaana ja tietää, että nuoren kipinä työntekoon syttyy varhain – "18 täyttäneet menetettyjä tapauksia"

Koneyrittäjien tuore puheenjohtaja Markku Suominen kuvattuna Papinpellon rakennustyömaalla. 

Jos nuorella on intoa tehdä koneiden kanssa töitä, tämä pitää päästää kuskin paikalle harjoittelemaan ajoissa.

"Alle 18-vuotiailla on kauhea hinku koneilla tekemiseen", tietää eurajokelainen maarakennusyrittäjä Markku Suominen.

Hänellä on kuluvana kesänä töissä viisi alle 18-vuotiasta, ja hänen mielestään nuorten työllistäminen ei ole lainkaan vaikeaa. Totta kai perehdyttäminen ja opettaminen vievät työmailla aluksi aikaa, mutta se on myös palkitsevaa.

"Oppimistulokset ovat huikeita. Kun nuorella on halua tehdä töitä, se korvaa ainakin 50 prosenttia osaamisen puutteesta."

Suominen tuntee koneista innostuneiden nuorten sielunelämää paitsi työnantajan näkövinkkelistä, myös omasta kokemuksestaan.

Kun hän oli varhaisteini-iässä, vanhemmat ostivat perheen maatilalle kaivinkoneen. Samalla tuli nuorimman pojan tulevaisuuden työura sinetöityä. Suominen oli vain 14-vuotias, kun hän aloitti kaivinkonetöiden teon kotitilan ulkopuolella.

"Kaivoin pelto-ojia naapuritilalle. Siitä se lähti."

Suomessa sääntely on mennyt aiemmin siihen suuntaan, että nuorten työllistäminen oikeisiin töihin kävi aina vain hankalammaksi. Esimerkkinä tästä ovat traktorilla ajon säännöt.

"Nuoret eivät voi työllistyä, jos heille ei anneta mahdollisuutta. Nyt on onneksi suunta parempaan päin."

Jos kesätöihin tulevaa nuorta ei voi päästää minkäänlaisen koneen ohjaimiin, into on vaarassa lopahtaa. Yhä enemmän on niitä nuoria, joilla ainoa mahdollisuus traktorin tai muun koneen ajoon on työpaikalla.

"Paras ikä saada nuoret innostumaan tämän alan töistä on 16–18-vuotiaina. 18 täyttäneet ovat menetettyjä tapauksia."

Muut asiat vetävät monen nuoren aikuisen kohdalla pidemmän kortin, jos vasta täysi-ikäisenä avautuu ensimmäinen mahdollisuus päästä työelämään ja koneiden rattiin.

Vaikka Suominen on vasta 38-vuotias, hän on ehtinyt toimia jo kymmenen vuoden ajan Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtajana. Viime syksynä hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi.

"Olemme toimiala, joka on hyvin vahvasti päätöksentekijöiden armoilla", hän toteaa.

Puu- ja energiayrittäjiin heijastuvat puun ja turpeen asema energiapolitiikassa. Metsäpuolella kemeran muutokset näkyvät heti yrittäjien tilauskannassa. Maarakennuksessa esimerkiksi tiehankkeilla on suuri merkitys yrittäjille.

Liiton viime aikojen yhtenä huolenaiheena on ollut metsäkoneyrittäjien talous.

"Metsäkonepuolella kannattavuus on isojen haasteiden edessä. Metsäteollisuudella menee hyvin, mutta hyvin meneminen ei näy metsäkoneyrittäjällä mitenkään", Suominen sanoo.

Metsätoimiala on varsin erilainen verrattuna maarakennukseen, jossa erikokoisia asiakkaita on paljon ja tarjouspyyntöjä tulee jatkuvasti.

"Silloin kun suuryritys ja pieni yritys istuvat neuvottelupöytään, joudutaan helpommin sellaiseen tilanteeseen, että toiselle vain ilmoitetaan, mitä työ saa maksaa."

Koneyrittäjien etujärjestötyössä jatkuvasti eteen tulevat kannattavuusasiat ja poliittisten päätösten vaikutus toimialaan ovat tuoreelle puheenjohtajalle varsin tuttuja ilmiöitä myös sivutyön kautta.

"Viljelen äidin kotitilaa, jonka ostimme vuonna 2009 vaimon kanssa. Siitä asti olen virallisesti ollut maatalouden harjoittaja."

Suomisen pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja kauraa. Tosin kuivuus on verottanut satoa ankarasti Eurajoella.

"Tämä on nyt melkein toinen rangaistusvuosi maatalouteen peräjälkeen. Pahimmissa paikoissa on valtaosin paljas lohko."