Posiolle odotetaan jopa 50:tä tuulivoimalaa
Posion Vitikkotunturilla mitataan vuoden verran tuuliolosuhteita, jotta alueen sopivuus tuulivoimahankkeelle varmistuu. Tuulisampo Oy:n asentaja Juha Saarijärvi ja Taaleritehtaan energia-asiantuntija Taamir Fareed asentavat ultraääneen perustuvaa mittauslaitetta toimintakuntoon. Antti Raatikainen Kuva: Viestilehtien arkistoPOSIO (MT)
Huopikkaat, joita paikalliset kutsuvat vinkkeleiksi, lämmittävät jalkoja kiprakassa pakkastuulessa. Tuuli jauhaa energiaa Posion vaaramaisemissa pian 90–120 megawatin teholla, mikäli Taaleritehtaan hanke toteutuu.
Kyseessä on yksi Suomen suurimmista tuulivoimahankkeista kuivalla maalla. Investoinnin arvo on 140–180 miljoonaa euroa.
Taaleritehdas solmi viime joulukuussa maanvuokrasopimuksen Posion yhteismetsän kanssa. Alustavan selvityksen mukaan alue on erittäin soveltuva tuulivoimalle ja maa-alueille voitaisiin sijoittaa 30–50 tuulivoimalaa.
Parhaillaan alueella tehdään tuulimittauksia, jolla varmistetaan tuuliolojen sopivuus. Mittaukset kestävät vähintään vuoden.
Tammikuun lopussa alkaa ympäristövaikutusten arviointi, jossa selvitetään hankkeen vaikutukset luontoon, eläimiin, ihmisiin sekä alueen elinkeinoihin. Selvityksissä kiinnitetään huomiota etenkin siihen, miten tuulipuisto vaikuttaisi porotalouteen sekä metsästystoimintaan.
Jos lupa saadaan, voimaloita aletaan rakentaa vuonna 2014.
Tuulivoiman rakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Teknologiateollisuuden mukaan jokainen asennettu megawatti tuulivoimaa tuo 11,8 henkilötyövuotta.
Taaleritehtaan energia-asiantuntijan Taamir Fareedin mukaan Posion tuulivoimalat työllistäisivät 1–2 vuotta kestävässä rakennusvaiheessa noin sata henkilöä.
Tuulivoimalan käyttöikä on noin 20 vuotta. Sinä aikana Fareed arvioi voimaloiden käytön ja kunnossapidon työllistävän noin 50 huoltohenkilöä Posiolla.
”Vikoja ei voida korjata etänä. Ne ovat kalliita tunteja, jos voimalat seisovat”, Fareed sanoo.
Posion yhteismetsän tavoitteena on luoda tuulivoimahankkeen avulla uutta lisäarvoa osakkailleen. Yhteismetsän toiminnanjohtajan Markus Laatikaisen mukaan tuulivoima on hyvä esimerkki siitä, miten metsien käyttöä on mahdollista edelleen monipuolistaa.
”Yhteismetsän tärkein ja pääasiallisin tulonlähde on kestävä metsätalous.”
Laatikaisen mukaan uusia konkreettisia toimia tarvitaan kuitenkin perinteisen metsätalouden rinnalle. Nykyisin Posion yhteismetsä muun muassa vuokraa tontteja ja mökkejä sekä myy metsästysoikeuksia ja maa-aineksia.
”Vihreä energiantuotanto sopii yhteismetsän toimintaan hyvin. Toteutuessaan hanke tuo yhteismetsän osakkaille tasaista tulovirtaa”, hän perustelee.
Tuulivoimalat sopivat Posiolle hyvin nimenomaan siksi, että asutus on kaukana ja yhteismetsän palstamuoto on hyvä. Voimalat eivät estä metsätalouden harjoittamista alueella.
Posion yhteismetsä on Suomen neljänneksi suurin yhteismetsä. Pinta-alaa sillä on noin 30 000 hehtaaria.
Tiheästi asutulla länsirannikolla tuulivoimalat aiheuttavat joskus kateutta, kun naapuri saa vuokratuloja ja samaan aikaan oma mahdollisuus maan vuokraukseen menetetään varoalueiden takia.
Laatikainen heittääkin ilmaan ehdotuksen: ”Perustakaa yhteismetsiä, niin vuokratulot jakaantuvat naapurusten kesken.”
Taaleritehdas maksaa tällä hetkellä yhteismetsälle korvausta tutkimuskäytöstä hankealueella. Maahan saatetaan joutua poraamaan reikiä, teitä vahvistetaan, ja biologit tekevät ympäristöselvityksiä.
Jokaisesta voimalasta maksetaan kiinteää vuokraa, minkä lisäksi yhteismetsälle korvataan tietyn suuruinen prosenttiosuus voimalan tuottamasta sähköstä. Korvausten suuruutta Laatikainen ei kerro.
Tuulivoimahanketta alettiin puuhata Posiolle viime kevättalvena. Yleinen henki kunnassa on Laatikaisen mukaan ollut toiveikas hankkeen toteutumisen puolesta.
Toki kaikkeen uuteen liittyy ennakkoluuloja, ja joidenkin ihmisten mielestä tuulivoimalat rumentavat maisemaa. ”Osa taas pitää niitä kauniina ja edistyksellisinä”, Laatikainen sanoo.
Tuulivoimahankkeen vastustaminen tekisi Laatikaisen mukaan vain hallaa posiolaisille.
”Jos tuulivoimalaryvästä ei rakenneta tänne, se rakennetaan aivan varmasti jonnekin muualle. Sitten on ihan turha itkeä, että ei ole työpaikkoja”, Laatikainen huomauttaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
