Uutistausta Lenin Kotkassa
Kylmän sodan kummallisuuksiin kuuluu se jumalointi, jota Suomessa sai osakseen neuvostovaltion perustaja V. I. Lenin. Ulkopuolisia se huvitti, mutta sillä oli tarkoituksensa.
Ajatus kulki näin: Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksyivät bolshevikkien puolelta Hyvä Lenin ja Paha Stalin. Jos Lenin vain olisi tiennyt, kuinka Stalin petti Suomen kansalle annetut lupaukset, hän olisi ollut hyvin vihainen. Sillä Lenin oli jalo ja antoi Suomelle itsenäisyyden bolshevikkien kansallisuuspolitiikan ylevien periaatteiden mukaisesti.
Tämän historiallisesti epätarkan myytin tarkoituksena oli luonnollisesti viestittää: Minkä Lenin oli kerran Suomen kansalle antanut, sitä eivät myöhempien aikojen neuvostoherrat voineet siltä ottaa pois.
Myytin vahvistamiseksi päätettiin pystyttää Leninille patsas. Monet kunnat kilpailivat patsaasta, mutta kisan voitti satamakaupunkimme Kotka.
Kun patsas paljastettiin, Neuvostoliittoa edusti juhlallisuuksissa Viron viimeinen suuri sortaja, Eestin kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Karl Vaino, joka joutui näin pakosta käymään vastenmielisenä pitämässään länsimaassa.
Kun asiasta hiljan tuli puhetta, Kotkasta kotoisin oleva nuorempi ystäväni väitti kivenkovaa, ettei Kotkassa mitään Leninin patsasta ole – tai jos on joskus ollut, niin se on aikoja sitten siirretty pois.
Googlailtuaan jonkin aikaa netissä, hänen täytyi kuitenkin myöntää, että siellä patsas yhä könötti, Leninille nimetyn puiston laidalla – ei tosin millään keskeisellä paikalla, vaan syrjäisessä kolkassa, missä nuoret käyvät keväisin juomassa pussikaljaa.
Nyt ovat virolaiset keksineet saman juonen. He ovat päättäneet pystyttää Tallinnaan muistopatsaan sille neuvostojohtajalle, joka lahjoitti Virolle sen uuden itsenäisyyden, nimittäin Venäjän Federaation ensimmäiselle presidentille Boris Jeltsinille.
Niiden 39 arvostetun henkilön joukossa, jotka ovat tehneet asiasta aloitteen, on joukko hyvin varakkaita virolaisia, jotka haluaisivat edullisia kauppasuhteita Venäjälle, ja ilmeisesti kokevat, että suhteiden epänormaali tila on niiden esteenä.
Myös merkittäviä kulttuurihenkilöitä on heidän joukossaan. Poliitikoista mukana on ainakin entinen ministeri ja kansanedustaja Marju Lauristin.
Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar, joka kerta toisensa jälkeen valitaan Viron parlamenttiin Tallinnan venäläisten äänillä, lupasi patsaalle paikan. Sitä etsitään nyt työryhmässä samalla kun kansalta kerätään rahaa patsaan pystyttämiseen.
Olen pohtinut, mahtaako Boris Jeltsin olla juuri se henkilö, jolle Viron uutta itsenäisyyttä juhlistava patsas kannattaa omistaa.
Miten asiaan mahtavat suhtautua Viron venäläiset? Heidän silmissään Jeltsin on se henkilö, joka yhdellä kynän vedolla muutti heidän yhteiskunnallisen asemansa herrakansasta omasta mielestään toisen luokan kansalaisiksi.
Tuskin he lähestyisivät patsasta kukkaset kädessä, vaan sylkisivät ohi kulkiessaan.
Voisiko ehkä kysymykseen tulla joku toinen venäläinen poliitikko? Vaikkapa Mihail Gorbatshov, joka pani alulle sen uudistusliikkeen, jonka yhtenä tuloksena Viro itsenäistyi?
Tai sitten virolaiset voisivat mukailla professori Tauno Tiusasen esittämää ajatusta: Patsaan voisi pystyttää Leonid Brezhneville, hän sentään tuhosi Neuvostoliiton niin, ettei sitä enää voitu korjata.
Oletan, että aloitteentekijöiden hyvänä tarkoituksena on liennyttää suhteita Vladimir Putiniin. Mahtaako temppu toimia?
En usko. Hänen lepyttämisekseen virolaisten tulisi pystyttää J.V. Stalinin patsas samalle paikalle, mistä Pronssisoturi taannoin siirrettiin pois suuren kohun saattelemana.
Viron uusi itsenäisyys ansaitsee patsaansa.
Se kuuluu niille ihmisille, jotka kaikissa Baltian tasavalloissa, käsi kädessä, rohkeudellaan ja peräänantamattomuudellaan varmistivat, että sorto päättyi ja uusi aika alkoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
