Luonnon aiheuttamat riskit lisääntyvät
Lähi-Tapiolan pääjohtaja Erkki Moisander perustelee Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistämistä sillä, että iso yhtiö pystyy olemaan läsnä myös haja-asutusalueella. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkisto”Ei niitä myrskyjä pitänyt niin paljon olla”, tuumaa Lähi-Tapiolan pääjohtaja Erkki Moisander.
Mutta on vain ollut ja siksi vakuutusyhtiöiden maksamat korvaussummat kasvavat. Esimerkiksi Tanskassa myrskyvahingot ovat jo miljardin euron luokkaa vuodessa.
Luonnonilmiöiden maanviljelijän sadolle aiheuttamien vahinkojen varalle ei vielä myydä vakuutuksia.
Tulevaisuudessa ehkä myydään, sillä luonnon aiheuttamat riskit ovat kasvussa ja valtio vetäytyisi mielellään pois vahinkojen korvaamisesta, Moisander arvioi.
”Sadon vakuuttaminen ei ole vielä tämän päivän asia, mutta keskustelua siitä käydään laajenevassa määrin Euroopassa. Järkevä malli voisi olla yhdistelmä vakuutuksen ja valtion korvausta joskus tulevaisuudessa”, Moisander sanoo.
Tulvavahinkojen varalta vakuuttaminen on yksi esimerkki valtion roolin vähentymisestä. Valtio korvasi ennen tulvavahinkoja, mutta jatkossa niitä korvataan yksityisistä vakuutuksista.
Maatilojen vakuuttaminen on muuttunut myös koon kasvun vuoksi.
”Riski yritystoiminnalle on aivan eri suuruusluokkaa kuin aikaisemmin. Jos sattuu vahinko, se voi olla tosi suuri ja vaarantaa koko yrityksen. Siksi vakuuttaminen on paljon vaikeampaa ja tiloilla pitää olla todella ammattimainen suunnitelma riskien hallintaan”, Moisander sanoo.
Vuosi 2010 oli synkkä, sillä silloin sattui lähes neljäkymmentä suurta paloa maatiloilla. Muutaman vuoden ikäisiä suuria tuotantorakennuksia paloi useita. Niiden ei pitänyt olla riskikohteita.
Vakuutusyhtiöt reagoivat nopeasti ja palot ovat vähentyneet.
”Esimerkiksi rakennusmääräyksiä muutettiin. Ei niissä suoranaista virhettä ollut, mutta ehkä niiden seuraukset olisi voinut ennakoida. Mutta pienestä se palo aina lähtee”, Moisander kertoo.
Moisander myöntää, että riskien kasvaminen tuo korotuspaineita vakuutusten hintoihin.
MT kertoi 11. kesäkuuta, että metsävakuutusten hintojen arvioidaan nousevan enintään kahdeksan prosenttia tänä vuonna.
”Meillä puhutaan kuitenkin prosenttien noususta vakuutusten hintoihin. Esimerkiksi Ranskassa metsävakuutusten hinnat yli kymmenkertaistettiin.”
Hintojen noususta huolimatta Moisander toivoisi, että metsien vakuuttaminen lisääntyisi.
Maatiloilta vakuutusyhtiöiden on vaikea saada kasvua. Sen sijaan viljelyn oheen syntyvät erilaiset sivuelinkeinot ja maaseudun pienyritykset tuovat kasvua.
Moisander muistuttaa, että pienissä yrityksissä kannattaa olla tarkkana, jos työt alkavat hiljaisen kauden jälkeen lisääntyä.
”On tosi paljon toimialoja, joissa tapaturmien riskit kasvavat samalla, kun tuotantoa lisätään. Laman aikana on ehkä vähennetty väkeä ja joudutaan tekemään kiireellä. Koneita on ehkä jäänyt huoltamatta ja sitten sattuu vahinkoja.”
Maatiloilla samanlaista ilmiötä ei ole. Mutta yksin yrittävälle ei ole turvallisuusmääräyksiä, toisin kuin palkkatyötä tekevälle. Siksi turvallisuus jää oman osaamisen varaan. Sahaaminen on aina vaarallista, Moisander muistuttaa.
Moisanderin mukaan yhtiön läsnäolo maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla tuo uusia asiakkaita.
”Meillä on 350 konttoria ja 1 800 henkilöä kentällä. Toimimme vastoin muuta kehitystä Suomessa ja olemme laajentuneet haja-asutusalueelle”, Moisander kehuu.
Yksi Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisen syy oli laajentaa hartioita, jotta verkosto voi säilyä. Pienellä yhtiöllä ei ole varaa konttoreihin ja palvelut on keskitettävä verkkoon.
Lähi-Tapiola on asiakkaiden omistama eli keskinäinen vakuutusyhtiö. Moisanderin mielestä Euroopassa on nähty keskinäisyyden renessanssi.
”Kriisien aikaan yhtäkkiä onkin väliä sillä, kuka on yrityksen omistaja ja paikalliset yritykset alkavat kiinnostaa.”
Noin kaksi kolmesta vakuutusyhtiöstä Euroopassa on keskinäisiä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
