Suomen EU-budjettitavoite edelleen sama: Maaseutuvaroihin 10 miljardia lisää – toistaiseksi ehdotus saanut kylmää kyytiä

Michelin esitys leikkaisi maatalouden rahoitusta noin 14-19 prosentilla nykyisestä. Kuva: Säde Aarlahti

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina ylimääräiseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin vuosien 2021–2027 rahankäytöstä.

Johtajat yrittävät päästä sopuun siitä, kuinka paljon rahaa ohjataan jatkossa muun muassa maatalouteen, aluekehitykseen, tutkimukseen, maahanmuuttoon, puolustukseen ja ilmastotoimiin.

Neuvotteluiden pohjana on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin sorvaama kompromissi.

Nykyhinnoissa mitattuna maatalouden budjetti pienenisi Michelin lukujen mukaan 14 prosenttia nykyisestä, mutta leikkaus ei olisi yhtä suuri kuin komissio ehdottaa.

Michel esittää maataloudelle viiden miljardin lisärahoitusta verrattuna komission alkuperäiseen budjettiesitykseen. Luvut kuitenkin elävät vielä.

Suomelle Michelin kompromissi ei kelpaa. Tavoitteena on säilyttää maatalouden EU-rahoitus nykyisellään.

"Suomi tavoittelee 10 miljardin lisäystä maaseudun rahoituksen kakkospilariin", eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) varmisti Brysselissä maanantaina.

Suomi haki jo EU-neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan budjettia, jossa maatalouden rahoitusosuutta olisi nostettu komission alkuperäisestä esityksestä kymmenellä miljardilla eurolla. Tässä koko potti olisi ohjattu pelkästään maaseudun kehittämistukiin.

Suomen yrityksestä huolimatta Michel myönsi maaseudun kehittämiseen vain 2,5 miljardia euroa komissiota enemmän.

"Maaseudun kehittämisvarat ovat Suomelle yksi prioriteetti", Tuppurainen selvensi.

Michelin esitys EU:n kokonaisbudjetiksi on 1 095 miljardia euroa. EU:n jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta summa on noin 1,07 prosenttia.

Suomi hakee 1,06 prosentin rahoitusosuutta.

Tarkoilla desimaaleilla on ennen kaikkea kyse siitä, kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita laittamaan lisää rahaa yhteiseen kassaan.

"Taso, johon budjettiehdotus on nousemassa, on liian korkea ja Suomen näkökulmasta meidän pitää tavoitella vähän maltillisempaa. Nettomaksajan näkökulmasta tämä ratkaisu tulisi hyvin kalliiksi", Tuppurainen totesi.

Tietty "prosenttijengi" eli Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta haluisivat sen sijaan EU-jäsenmaksujen olevan prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Jäsenmaat neuvottelevat myös maatalouden tukikatosta.

Michelin ehdotuksen perusteella tilakohtainen suorien tukien raja olisi 100 000 euroa, ja siihen laskettaisiin mukaan ainoastaan perustuet. Tämä tarkoittaisi sitä, että tukikatossa ei huomioitaisi muun muassa tuotantosidonnaisia tukia, mitä Suomi kannattaa.

Tuotantoon sidottu tuki tarkoittaa esimerkiksi eläinmäärien tai maitolitrojen perusteella maksettavaa tukea.

Euroopan komissio esitti jäsenmaille tilakohtaista tukikattoa, joka vaihtelisi 60 000:n ja 100 000 euron välillä. Suomen arvioiden mukaan kyseinen tukileikkuri haittaisi erityisesti Etelä-Suomen tiloja.

Michelin laatiman budjetin vaikutukset Suomen maataloustukien saantoon eivät ole tiedossa. Suomen saanto paranisi Michelin ehdotuksessa jonkun verran suhteessa komission esitykseen, valtioneuvoston kansliasta kerrotaan MT:lle.

Komission esityksen mukaan Suomen maataloustuet alenisivat käyvinä hintoina 60 miljoonalla eurolla vuosittain.

Artikkelia täsmennetty 17.2. kello 23.01.

Lue myös:

EU-esitys: Inflaatio syö Suomen maataloustukiin jopa 150 miljoonan euron aukon

EU:n tukileikkuri iskisi pahimmin Etelä-Suomeen