Niittokone liikkuu siipirattaiden avulla: Terä leikkaa kasvustot metrin syvyydessä

Sami Niemisen ohjaama niittokone liikkuu siipirattaiden avulla. Pyry Leppämäki ajaa keräilylaitetta, joka kulkee telojen avulla sekä vedessä että maalla. Kuva: Johannes Tervo

Pyry Leppämäki ohjaa toista konetta, hän kokoaa niitetyt kasvit keräilyharavaan.

Keräilylaite etenee vedessä telojen turvin. Telojen avulla kone kipuaa myös kuivalle maalle. Se kippaa lastinsa läjiksi, jotka kuljetetaan kierrätyskeskukseen ja edelleen kaukolämmön lähteeksi.

Syyskesä on hyvä aika vesikasvien niittoon. Niitto tehoaa varsinkin ilmaversoisiin kasveihin. Paras tulos syntyy, kun kasvit niitetään useana vuonna peräkkäin.

Aiheesta lisää:

Katso video: Niittokone seilaa laineilla ja keräilylaite paahtaa perässä – näin katoaa kaislikko järvestä

Niitossa saadaan pois myös ahvenvitaa, Timo Rintala näyttää. Kuva: Johannes Tervo

”Kaislaa, ahvenvitaa ja lumpeita”, Timo Rintala luettelee Alavudenjärvestä niitettäviä vesikasveja.

Niitto on osa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni ja maisemat auki” -hanketta, jonka projektipäällikkö Rintala on.

Sami Nieminen ajaa edellä ja niittää vesikasveja. Pyry Leppämäki seuraa niittokonetta leikkuu-urassa ja kerää niitetyt kasvustot pois. Niitto on osa hanketta, jonka Alavuden kaupunki ja ely-keskus rahoittavat. Kuva: Johannes Tervo

Kesinä 2017–2019 Rintala niitti itse vesikasveja leikkuuterällä, joka oli asennettu veneen kylkeen. Terä oli 120 senttimetriä leveä.

”Leikkuusyvyys oli vain 30–40 senttimetriä. Tuollaiset ammattilaisten laitteet niittävät jo niin syvältä, että kasvustojen uusiutuminen hidastuu tuntuvasti”, Rintala sanoo katsellessaan työparin Nieminen & Leppämäki etenemistä.

Timo Rintala irrottaa ahvenvitaa Pyry Leppämäen ohjaamasta keräilykoneesta. Ahvenvita voi takertua lujasti sekä haravaan että koneen liikkuviin osiin. Kuva: Johannes Tervo

Paras aika niittoon on kesäkuun lopusta syyskuulle, kun kasvustot ovat nousseet kunnolla pintaan mutta eivät ole vielä tuleentuneet.

Vesilintujen pesimäaikana niitto ei ole sallittua.

Sami Nieminen niittää ahvenvitakasvustoja. Leikkuulaitteisto on asennettu niittokoneen keulaan. Kuva: Johannes Tervo

Kohennettavia rantoja riittää.

Pyry Leppämäki luettelee tämän kesän niittokohteita, joita on Uudenmaan ja Kanta-Hämeen järviltä Keski-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle.

Hän ja Nieminen ovat työssä yrityksessä, jonka kotipaikka on Orivesi.

Terä on neljä metriä leveä, Sami Nieminen kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Terä puree vesikasvit poikki noin metrin syvyydessä. Kuva: Johannes Tervo

Jouset ja murtosokka suojaavat leikkuupäätä siltä varalta, että terä karahtaa kiveen. Kuva: Johannes Tervo

Kasvustot harvenevat jo yhdessä leikkauksessa, mutta toistot ovat tarpeen.

”Vesikasveja pitää niittää useana vuonna. Pikkuhiljaa kasvusto tukahtuu”, Rintala sanoo.

Tärkeää on myös leikatun kasvuston keruu.

”Ravinteet jäisivät vesistöön, jos niitetyt kasvit unohdettaisiin järveen. Sinne ne mätänisivät ja liukenisivat.”

Niiton hyötyihin on havahduttu, Rintala kertoo. Monella järvellä hoitokunnat ja kalastuskunnat ovat ottaneet asian omakseen. Into kunnostukseen kasvaa, kun tuloksia syntyy.

Pyry Leppämäki kerää niitetyt kasvit pois. Kuva: Johannes Tervo

Keruukone liikkuu telojensa turvin myös kuivalla maalla. Niitetyn kasvuston lopullinen osoite on lämpölaitos. Kuva: Johannes Tervo

Alavudenjärveä on autettu niiton lisäksi muutenkin. Keväällä matalan veden aikana rannoilta poistettiin vesikasveja juurineen.

”Työ tehtiin kaivinkoneella. Juuristoja saatiin hyvin pois", Rintala kertoo.

Kaivu vaikuttaa pitempään kuin niitto. Kaivaminen voi olla myös ainoa keino, jos juuristo on päässyt kasvamaan hyvin lujaksi.

”Ranta-alueet saattavat olla niin rehevöityneitä, että niitto vedenpinnan alta ei enää onnistu.”

Pyry Leppämäki, Sami Nieminen ja Timo Rintala sopivat niittopäivän työkohteista. Kuva: Johannes Tervo

Osana kolmevuotista kunnostushanketta Alavudella on myös nuotattu särkikaloja ja rakennettu kosteikkoja.

Ensi talveksi Rintala toivoo kunnon pakkasjaksoa, jotta järveen tulisi kantava jää.

”Tavoite on, että tammi–maaliskuussa 2021 päästäisiin ruoppaamaan jään päältä. Tarkoitus on poistaa järvestä 70 000 kuutiometriä kiintoaineita.”

Maanomistajien kanssa on jo sovittu pelloista, joille ruopatut maat voidaan ajaa.

Lue lisää:

Tiedätkö mikä hipaisi jalkaasi kun olit uimassa? Tässä ovat yleisimmät levät ja vesikasvit