Tutkija: Vihapuhe on yleistynyt politiikassa - huomaamatta siitä voi tulla hyväksyttyä

Tutkija pelkää, että vastakkainasettelusta ja rasismista tulee arkipäivää. Kuva: Pekka Fali

Ympäripyöreän puhetavan ohella poliittinen kielenkäyttö sisältää nykyään viha­puhetta, mollaamista ja valikoituja, asiayhteydestä irrotettuja faktoja.

”Nyt ainakin tuntuu, että vastakkainasettelut ja jopa rasistiset merkitykset ovat ikään kuin luonnollistuneet”, kertoo kielentutkija Vesa Heikkinen.

”Mitä enemmän tällaista aggressiivista väkivaltaista vastakkainasettelua on julkisuudessa, sitä arkipäiväisemmäksi se tulee. Siinä voi käydä niin, että arkipäiväistymisen lisäksi se tulee hyväksytyksi.”

Tutkijan mukaan Suomessa on tällainen vastakkainasetteleva kieli yleistynyt puolueohjelmissakin.

”Perussuomalaisten puolueohjelmat ovat pintatasolla suhteellisen poliittisesti korrekteja, mutta merkitykset, joita ne ideologisella tasolla ruokkivat, ovat hyvin vastakkainasettelevia.”

Luonnollistuminen, asioiden muuttuminen itsestäänselviksi, vaikuttaa hitaasti mutta voimakkaasti. Sen avulla mielipidemaastoa muokataan ikään kuin huomaamatta. Joka kerta, kun tietty puheentapa toistuu, vaikkapa me vastaan muut -puhe, se muuttuu tavallisemmaksi.

Pikkuhiljaa haluttu ideologia solahtaa osaksi ymmärrystämme, ja siitä tulee selviö.

”Suurin ongelma on hiljainen enemmistö, joka vain seuraa vierestä, kun tiettyjä merkityksiä tehdään itsestäänselvyyksiksi.”

Tutkija toivoo, että merkityksiä kyseenalaistettaisiin enemmän eikä nieltäisi mitään purematta kunnolla. ”Selviöistä pitäisi oppia tekemään kiistiöitä.”