"Me mummot ja papat käydään lukemassa satuja koululla": Muurasjärven eläketalo tarjoaa senioriasumista omalla kylällä

Muurasjärven Eläketaloyhdistys ry tarjoaa edullista asumista seniorikansalaisille 1970-luvun rivitaloissa. Yhdistyksen jäsenet Maija-Liisa Turpeinen (vas.), Sari Virkkala-Turpeinen, Inkeri Halla-aho, Liisa Niemelä, Isto Paananen sekä Taina Paananen toivottavat uudetkin tulijat tervetulleiksi. Kuva: Petteri Kivimäki

Muurasjärven Eläketaloyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Niemelä ja Kaapo-kissa viihtyvät maaseudulla. Kuva: Petteri Kivimäki

Keski-Suomen maakunnan pohjoisnurkassa sijaitseva vajaan 700 asukkaan Muurasjärvi on syrjäinen, mutta vireä ja elinvoimainen maaseutukylä.

Matkaa Pihtiputaan keskustaajamaan kertyy Muurasjärveltä 29 kilometriä, joten omia lähipalveluita on haluttu kehittää ja säilyttää.

"Kylällä on kauppa, jonka yhteydessä on monipalvelupiste. Siinä on apteekki, Smart-posti sekä käteisen rahan nostomahdollisuus kassalta", Muurasjärven Eläketaloyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Niemelä kertoo.

Muurasjärvellä on myös oma kahvila, kuntosali, aktiivinen urheiluseura sekä 90 oppilaan koulu, jonka liikuntasali on kyläläisten käytössä.

"Me mummot ja papat käydään lukemassa satuja koululla. Koululaiset taas käyvät täällä meidän eläketalolla esittämässä näytelmiä", Niemelä kertoo.

Muurasjärvellä on pitkät perinteet eläketaloasumisessa.

Oman eläketalon perustaminen ja rakentaminen ikäihmisten asuinpaikaksi käynnistyi jo 1970-luvun alussa.

"Tänne sijoitettiin aikoinaan paljon siirtolais- ja uudisasutusta sotien jälkeen. He rakensivat ja kehittivät kylää, ja halusivat jäädä tänne asumaan myös vanhemmalla iällä", eläketalon johtokunnan jäsen Taina Paananen muistelee.

"Siihen aikaan 1970-luvulla suunnitteluperiaatteet ja rahoituskäytännöt eivät suosineet kylien kehittämistä. Täällä sinnikkäät ihmiset ajoivat eläketaloasian läpi ja rakensivat kaksi rivitaloa, joista tuli ikäihmisten koteja", Paananen sanoo.

"Haluttiin tarjota vaihtoehto jäädä kotikulmille asumaan myös korkeammalla iällä. Yleensä ihmiset haluavat pysyä tutussa ympäristössä niin kauan kuin mahdollista", Liisa Niemelä toteaa.

1980-luvun alussa eläketalo laajeni vielä kahdella uudella rivitalolla.

Neljässä rivitalossa on yhteensä 17 erikokoista asuinhuoneistoa, joista tällä hetkellä neljä on vapaana.

"Tänne mahtuisi asumaan uusiakin tulijoita. Muurasjärveä kannattaa harkita asuinpaikaksi, jos haluaa viettää eläkepäiviään maaseudulla hyvien palveluiden äärellä", Taina Paananen toteaa.

Muurasjärven eläketalon yhteydessä on kotisairaanhoidon vastaanottopaikka ja kunnan palvelupiste. Kaksi hoitajaa on siellä vuorossa aamukuudesta iltakymmeneen kaikkina viikonpäivinä, myös viikonloppuisin.

"He ottavat veri- ja virtsanäytteitä ja toimittavat ne Pihtiputaan terveyskeskukseen. Lisäksi hoitajat varaavat lääkäriaikoja ja antavat haavahoitoja. Kerran kuussa on lastenneuvola, jolloin käy myös lääkäri", Liisa Niemelä kertoo.

Kerran viikossa eläketalolla käy kampaaja. Paikan päälle voi myös tilata hierojan..

"Kunnan ateriapalvelu tuo eläketalolle päivittäin ruuan. Huonompikuntoisille ikäihmisille ruoka tuodaan ovelle kotiinkuljetuksena."

Eläketalo sijaitsee keskellä keskisuomalaista kumpuilevaa pelto- ja metsämaisemaa.

Kylän tuntumaan Vuohtojärven rantaan on suunnitteilla Suomen ensimmäinen esteetön kolmen kilometrin mittainen luontopolku.

Eläketalon kirjanpitäjä Sari Virkkala-Turpeinen mainitsee, että luonnonkaunis miljöö mahdollistaa harrastuksia.

"Täällä on hyvät metsästys-, kalastus- ja sienestysmahdollisuudet hyväkuntoiselle eläkeläiselle."