Avaimet Itä-Suomen selviytymiseen: Hyvinvointi on nähtävä kokonaisvaltaisesti
Jos paikallisten ihmisten tarpeita ei tarkastella kokonaisvaltaisesti, talot kylmenevät, ennen viihtyisät kylien vapaa-ajan keskuksina toimineet koulut autioituvat ja väki vähenee, kirjoittaa Reijo E. Heinonen.Virkakautensa alussa Saksan liittokansleri Olaf Scholtz kuvasi kansainvälistä poliittista tilannetta käsitteellä Zeitenwende, ”aikakausien käännekohta”. Käytännössä se tuli merkitsemään ennen kaikkea uutta orientoitumista Venäjään. Maailmanpoliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne oli sen ohessa arvioitava uudelleen.
Suomessa liittyminen Natoon merkitsi turvallisuuspoliittista aikakausien käännekohtaa. Nato merkitsi ystävyyssuhteiden tiivistymistä ja muodollisten kumppaneiden vieraantumista uudenlaisen ”esiripun” taakse.
Taloudellinen hyvinvointi ja raha eivät riitä elämän merkityksellisyyden kokemiseen.
Suomessa Zeitenwende saattaa olla vaikuttamassa uudenlaisten jakolinjojen syntyyn maan sisällä. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 18.12.2023 esitti ”railon” auenneen keskelle Suomea. Kirjoituksen mukaan se nousisi etelästä pohjoiseen ja sen piirtäisivät fyysiseen ja mentaaliseen karttaamme ”lähes kaikilla mittareilla” arvioidut luvut.
Koko Suomen turvallisuuden kannalta Zeitenwende merkitsee Itä-Suomen kriittisen merkityksen kasvua. Itä-Suomea uhkaavat väestökadon ja sairastavuuden myötä osittainen autioituminen ja jääminen jälkeen suhteessa muun Suomen kehitykseen.
Kuten yhä useammat nykyisin toteavat, taloudellinen hyvinvointi ja raha eivät riitä elämän merkityksellisyyden kokemiseen.
Tarvitaan kolmen arvon yhteisvaikutusta, joita nimitetään sosiologi Erik Allardtin mukaan materiaalisiksi, sosiaalisiksi ja eksistentiaalisiksi, yksilön elämän mielekkyyttä tukeviksi arvoiksi.
Yhteiskunnan kokonaisvaltainen hyvinvointi kehittyy näiden arvoalueiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Tämä siksi, että yksilö ja yhteiskunta tarvitsevat sekä välinearvoja että itseisarvoja. Raha ja sen hankkimiseen tarvittavat taidot ovat välinearvoja, jotka lähtökohtaisesti eivät sisällä itseisarvoja.
Charles Dickens on novellissaan Saituri kuvannut taitavasti välinearvojen ja itseisarvojen eroja sekä sitä, miten itseisarvojen puute vaikuttaa ihmiseen.
Novellissa Saituri ei tunnista lähimmäistään. Ratkaiseva tietoisuuden laajentuminen tapahtuu, kun liikemies Scrooge kohtaa oman kuolemansa unessa. Hän joutuu toteamaan, millainen ihmisestä tulee, jos häneltä puuttuvat itseisarvot kuten hyvyys, totuus ja kauneus.
Novelleillaan ja toimittajantyöllään Dickens herätti teollisen vallankumouksen aikana keskustelun eriarvoisuudesta ja tarpeesta uudistaa työlainsäädäntö, mikä toteutuessaan toi parannuksia muun muassa naisten ja lasten asemaan.
Olisiko Pohjois-Karjala-projektin suunnittelu- ja toteutusstrategiasta opittavaa?
Keskustellessamme nyt keinoista turvata kokonaisvaltaisesti Itä-Suomen elinvoima voimme kysyä, olisiko Pohjois-Karjala-projektin suunnittelu- ja toteutusstrategiasta opittavaa.
1970-luvun alkupuolella professori Pekka Puskan johtama sydän- ja verisuonitauteja tutkinut projekti yhdisti uudella tavalla tutkimuksen ja sen pohjalta laaditun kansanterveysohjelman. Tärkeää mietittävää Pohjois-Karjala-projekti tarjoaa myös siinä, että suuri osa työstä oli toisaalta vapaaehtoista osallistumista koulutukseen ja tiedotukseen ja toisaalta yhteistyötä viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Olisiko niin, että juuri työnjako eri toimijoiden välillä ja yhteisymmärrys tämän päivän Itä-Suomen tarpeista voisi olla avain ongelmamme ratkaisuun? Tämä siksi, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa eivät virallisten tahojen tai kolmannen sektorin materiaalis- taloudelliset resurssit yksinään riitä elinvoiman ylläpitämiseen. Jos paikallisten ihmisten tarpeita ei tarkastella kokonaisvaltaisesti, talot kylmenevät, ennen viihtyisät kylien vapaa-ajan keskuksina toimineet koulut autioituvat ja väki vähenee.
Materiaalisten arvojen lisäksi sosiaaliset yhteistuntoa luovat rakenteet ja henkilökohtaisen elämän merkityksellisyyden kokemukset ovat yhdessä alueen voimavaroja. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että määrittelemme uudella tavoin käsitteen ”kannattaa”.
Vanhempi väki muistaa Suomen sotien ajoilta lastenlaulun, johon sisältyivät kertosanat ”Yhteisvoimin yhteistoimin kaikki esteet väistyy tieltä”. Jos otamme sen vakavasti, tämä edellyttää laajaa ymmärrystä arvomuutoksen tarpeellisuudesta, eräänlaista aikakausien käännettä, Zeitenwende.
Tarvitaan rohkeutta luottaa itäsuomalaisten suurperheiden ja karjalaisen välittömyyden eetoksesta nousevaan vastuuseen, josta kasvaa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ja keskinäisen huolenpidon uusi kulttuuri.
Reijo E. Heinonen
professori emeritus
Naantali
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









