Ei hyvänä pitäminen huonoa metsä-koiraa tee.«erja leiri Ajokoira vaatii seuraa siinä missä muutkin
RUOKOLAHTI (MT)
Kasvattaja Erja Leirin maalaispihaan ajaessa tietää, että on tultu koiraihmisen kotiin.
Palkintopokaalit kiiltelevät ikkunoissa, kyltti kertoo haukkuvasta hälytysjärjestelmästä ja kolmen suomenajokoiran äänestä kuulee, että se toimii.
Huomenna lauantaina koko lauma lähtee aamuvarhain bussilla Etelä-Karjalan Ruokolahdelta kohti Helsingin Maailman voittaja -näyttelyä. Kaksi kättä pitelee yhteensä kahdellatoista tassulla vipeltävää koirajoukkoa.
”Vähän saattaa kiirettä tulla, mutta onneksi nämä ovat eri luokissa.”
Ajokokeiden ohella Leiri kiertää näyttelyitä Suomessa ja välillä Baltiassa.
”Joskus mennään niin hyvin ja joskus, että hui! Mihin meitä ollaan viemässä?” emäntä kertoo metsästyskoirien viemisestä vilinään.
”Näyttelyissä pärjäävien ja rennosti käyttäytyvien koirien kanssa yleensä ollaan ja liikutaan.”
Leirin mielestä suomenajokoirat ovat yhtä seurallisia kuin muutkin rodut. Ne eivät kuulu pihan perälle. Leiri kertoo käyttävänsä koirat aina töiden jälkeen pienellä lenkillä ja illalla pidemmällä.
Yöt ne nukkuvat sisällä. Asta-myrskyn aikana kaikki neljä jännäsivät vierekkäin samassa sängyssä.
”Ei hyvänä pitäminen huonoa metsäkoiraa tee.”
Ajokoira oli pitkään Suomen suosituin rotu. Viime vuosina se on pudonnut kakkoseksi.
”Metsästäjät vanhenevat, eikä nuoria tule tilalle”, Leiri pohtii. ”Ei ajokoira ole pelkkä seurakoira. Se vaatii paljon liikuntaa ja nauttii, kun pääsee metsään juoksemaan.”
Metsällä suomenajokoira pärjää Leirin mukaan hyvin ulkomaisille vaihtoehdoille. ”Tämä on kaikkein kestävin ja sisukkain.”
Näyttelyiden ryhmäkehissä rotu menestyy joskus. Leirin mukaan tietyt eurooppalaiset rodut, kuten beagle, dreeveri, dalmatialainen ja rhodesiankoira, vievät palkinnot helpoiten.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
