Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Yliö Opas tarjoaa tietoa turvallisesta karjanhoidosta

    Työtapaturmien määrä on viime vuosina laskenut maatalousyrittäjien määrään suhteutettuna, mutta silti maatalous on edelleen yksi vaarallisimmista työaloista Suomessa. Vuonna 2012 maatalousyrittäjille sattui 5 008 tapaturmaa sataatuhatta vakuutettua kohti, kun vastaava lukema palkansaajilla oli yli puolet pienempi, 2 013.

    Työkuolemia puolestaan tapahtui maatalousyrittäjillä 9,4 sataatuhatta vakuutettua kohti ja palkansaajilla vain 1,5. Yksikin työkuolema on liikaa, puhumattakaan seitsemästä

    vuonna 2012 kuolemaan johtaneesta maatalousyrittäjän työtapaturmasta.

    On vain vähän ammatteja, joissa käytetään yhtä monia

    koneita ja laitteita, yhtä

    vaihtelevissa olosuhteissa kuin maataloudessa. Toisinaan maatilan töissä puurtaa ikääntynyt henkilö, ja väliin koneen ohjaimissa on viljelijäperheen nuorison edustaja. Korjuukauden kiireet, vaihtelevat sääolosuhteet, yllättävästi käyttäytyvät kotieläimet sekä mahdollisesti yksin tai väsyneenä työskentely luovat töiden tekemiselle omat haasteensa.

    Miltei puolet kaikista maatalousyrittäjien työtapaturmista viime vuosina on sattunut karjanhoitotöiden aikana.

    Erilaisista julkaisuista ja internetistä löytyy paljon

    turvallisuustietoa, mutta ongelmana on ohjeiden hajanaisuus. Luonnonvarakeskus (Luke) on äskettäin julkaissut käytännönläheisen oppaan, jonka ideana on ollut koota yksien kansien väliin tietopaketti turvalliseen karjanhoitoon.

    Opas on kirjoitettu viljelijöille tai maatalousyrittäjille, mutta myös maatalouden parissa toimivien neuvojien, kouluttajien ja työterveyshuollossa työskentelevien avuksi.

    Karjanhoitajan kannattaa olla erityisen varuillaan, kun eläin on kiimassa, tuntee kipua, sairastaa, pelkää, on loukkaantunut tai erotettu ryhmästään. Myös juuri syntynyttä jälkeläistään suojeleva eläin voi yllättää ja hyökätä. Ryhmän ylempiarvoisempaa yksilöä väistävä eläin voi töytäistä pienemmän esteen eli hoitajan tieltään. Tällaisissa tapauksissa eläinryhmän yksilöiden tuntemus auttaa ennakoimaan niiden käyttäytymistä. Eläinten joukossa liikkuvalla hoitajalla kannattaa olla aina jotain ”kättä pidempää” mukanaan itsepuolustusta varten.

    Varo erityisesti putoamisia ja liukastumisia. Jo muutamasta

    metristä putoaminen voi aiheuttaa vamman tai pitkäaikaisen vaivan. Kumiremmeillä kiinnitettävät liukuesteet talvijalkineisiin, kävely- tai suksensauvan nappaaminen liukkaan kelin turvaksi ovat halpoja toimenpiteitä estää liukastuminen. Kunnon työjalkineet, kulkuväylien karheudesta huolehtiminen ja mahdollisten väliaineiden siivoaminen pois kulkuväylältä estävät myös tehokkaasti liukastumisia.

    Koneiden ja laitteiden säännöllinen kunnossapito ehkäisee tapaturmia. Kun koneet toimivat käyttökauden aikana häiriöittä, työ sujuu turvallisesti ilman keskeytyksiä. Koneiden säätämisen, tukkeuman poiston tai puhdistamisen aikana kannattaa olla erityisen varuillaan. Automatisoidun laitteiston odottamaton käynnistyminen on usein tapaturman aiheuttaja: muista siis aina kytkeä virta pois ennen huoltotoimenpiteitä.

    Älä koskaan poista koneen turvajärjestelmiä, suojuksia tai jätä niitä käyttämättä. Pahimmat traktoriturmat sattuvat hytittömillä ja turvakaarettomilla traktoreilla, kun ne syystä tai toisesta pyörähtävät nopeasti ympäri.

    Suljetuissa tiloissa, kuten karjatilan säiliöissä, siiloissa tai tankeissa työskentelyä varten oppaasta löytyvät erityiset turvallisuusohjeet. Siisteys ja järjestys edistävät turvallisuutta kaikessa työssä, eivät vähiten maatilalla.

    Fysikaalisista kuormitustekijöistä ovat mukana ilmanvaihdon merkitys, melu, sähköturvallisuus sekä työ kuumissa ja kylmissä lämpötiloissa. Fyysisistä kuormitustekijöistä oppaassa käsitellään haitallista kuormittumista ruumiillisessa työssä.

    Kotieläintilan kemikaaliturvallisuutta, zoonooseja eli tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmiseen sekä työhyvinvointia käsittelevät omat tekstikokonaisuudet. Oppaan päättävät ohjeet raskausajan riskeistä maataloudessa, lasten ja nuorten turvallisuuden vaalimisesta, henkilönsuojaimista,

    työvaatteista sekä hätäensiavusta. Oppaaseen on koottu ohjeita ja määräyksiä myös kotieläintilan työntekijän

    turvallisuuden huolehtimisesta.

    Kehitä itsellesi turvallisuutta arvioiva katse. Ennakointi, välittäminen ja turvallisuuden huomioon ottava ajattelutapa arjessa edesauttavat työympäristön turvallisuutta.

    Tehokkain toimenpide työturvallisuuden vaalimisessa on altistavan, vaarallisen aineen tai työvaiheen poistaminen. Lisäksi voidaan käyttää apuna teknisiä

    laitteita, kuten esimerkiksi kuormainta taakan siirtämisessä tai henkilönosturia korkealla työskentelyn aikana. Vasta kolmantena toimenpiteenä on vaaralta suojautuminen käyttämällä esimerkiksi hengityksensuojainta pölyisessä työympäristössä.

    Työhyvinvoinnista huolehtiminen omia voimavaroja vaalimalla ja kohtuullisella työkuormituksella luovat edellytykset myös sille, että jaksat ylläpitää työturvallisuutta arjessa. Perehdy oppaan ohjeisiin ja opasta myös muita maatilan töissä työskenteleviä, niin ikääntyneitä, nuoria kuin lapsiakin.

    Opas turvalliseen karjanhoitoon on saatavilla nettisivulta http://jukuri.luke.fi/handle/10024/486090. Oppaan sisällön osalta on palaute tervetullutta sähköpostiin karjaturva @luke.fi.

    Turvallista kotieläinten hoidon arkea!

    MARJA KALLIONIEMI

    HANNA-RIITTA KYMÄLÄINEN

    Kallioniemi työskentelee

    vanhempana tutkijana

    Luonnonvarakeskuksessa ja

    Kymäläinen dosenttina sekä

    yliopistonlehtorina

    Helsingin yliopiston

    maataloustieteiden laitoksella

    Avaa artikkelin PDF