Heikot kesärenkaataltistavat onnettomuuksille
Sitkeästi huhtikuulle jatkuneet yöpakkaset ovat pidentäneet kesärenkaisiin siirtymistä tänä keväänä. Vaikka paljailla tienpinnoilla ropisevat nastarenkaat aiheuttavat jonkin verran ympäristöhaittoja, ne ovat taanneet turvallisen matkanteon oikullisilla kevätkeleillä.
Virallisesti kesärenkaat olisi pitänyt vaihtaa auton alle jo viime maanantaina. Sään oikeuttelusta johtuen kiivain kesärenkaiden vaihtokausi on käynnissä vasta nyt.
Viivyttely on ollut perusteltua, sillä teiden varsilla on on ollut runsaasti lunta, jonka sulamisvedet jäätyvät herkästi varjopaikoissa ja yöpakkasilla. Lisäksi taivaalta on roiskinut räntää ja lunta pienellä varoitusajalla. Myös poliisi kertoo suhtautuvansa ymmärtäväisesti renkaiden myöhäiseen vaihtoon.
”Koska kelit vaihtelevat, autoilijalle on jätetty runsaasti harkintavaltaa oikea-aikaiseen renkaanvaihtoon. Liikenneturvallisuus on tärkein tekijä, kun tehdään päätöstä kesärenkaisiin vaihdosta”, sanoo komisario Dennis Pasterstein.
Vaihtopakko koskee nastarenkaita. Nastattomien talvirenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, mutta niitäkään ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Kesärenkaat toimivat märällä tiellä selvästi talvirenkaita paremmin.
Autonrengasliiton mukaan suomalaiset ajavat aiempaa paremmilla renkailla. Vaikka taantuma on hidastanut renkaiden kunnon paranemista, pitkällä aikavälillä tilanne näyttää silti hyvältä.
Huonojen renkaiden osuus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, 90-luvun lopulla huonoilla renkailla ajoi lähes joka neljäs auto.
Laittomilla kesärenkailla ajavien osuus on laskenut vastaavasti yhdeksästä prosentista alle kolmeen prosenttiin. Teillämme kurvailee siis edelleen satojatuhansia huonoilla kesärenkailla varustettuja henkilö- ja pakettiautoja.
Riskiä lisää, että huonoimmilla renkailla kaahailevat nuoret kuskit, joilla on vanhimmat autot. Tuoreimpien tilastojen mukaan joka neljännen nuoren kuskin autossa oli heikot renkaat.
Asiantuntijat suosittelevat, että kesärenkaiden urasyvyys olisi vähintään 4 milliä. Lakiraja on puolta pienempi. Sakkorajalle ajetut renkaat ovat riski ääritilanteissa.
Kulutuspinnan lisäksi autoilijoiden kannattaisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota rengaspaineisiin. Monet tarkistavat renkaiden paineen vain niiden asentamisen yhteydessä. Jotkut tyytyvät siinäkin silmävaraiseen arviointiin tai arvioivat riittävän paineen potkaisemalla rengasta.
Rengasratsioissa vain joka kolmas kuljettaja kertoo seuraavansa ilmanpaineita kuukauden välein. Suuri osa kuskeista luottaa siihen, että ilmanpaineet tarkastetaan keväällä, kun renkaat lyödään alle.
Ratsioissa tarkastetuissa autoissa joka kymmenennessä on ollut ilmanpaineissa merkittävää heittoa. Väärällä ilmanpaineella ajaminen lisää polttoaineen kulutusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Polttoaineen kulutuksen lisäys rasittaa väärällä ilmanpaineella ajavan autoilijan taloutta, samoin renkaiden turha kuluminen.
Keskivertoautoilija säästää oikeilla ilmanpaineilla vähintään 130 euroa vuodessa. Sillä on merkitystä myös kansantaloudelle. Väärillä ilmanpaineilla ajamisesta seuraa lähes 100 miljoonan euron menetykset.
Renkaat ovat edelleen merkittävin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä riski liikenneonnettomuuksissa. Renkaiden huono kunto iskee vastaan heikoilla keleillä. Suurin osa renkaista johtuvista onnettomuuksista sattuu, kun tien pinta on märkä, jäinen tai sohjoinen.
Toisaalta hyvätkään renkaat eivät auta, jos nopeutta on liikaa. Tilannenopeus pitää siksi aina sopeuttaa olosuhteisiin.
Heikoilla kesärenkailla vaarana on vesiliirto. Siinä missä uusi kesärengas toimii ongelmitta kaarteessa lähes 100 kilometrin tuntinopeudella, loppuun ajettu rengas menettää otteensa märästä tienpinnasta jo alle 70 kilometrin tuntinopeudessa.
Jälki on sen mukaista. Tutkijoiden mukaan renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa.
Lähes puolet rengasonnettomuuksista liittyy renkaiden kuntoon, renkaat on ajettu loppuun, eikä tarvittavaa pitoa enää löydy. Sen lisäksi onnettomuusautoissa on voitu käyttää sopimattomia rengastuksia ja 14 prosenttia rengasriskeistä menee ilmanpaineiden piikkiin.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
