Suuri investointi tuotantorakennukseen on kuin palapelin kokoamista – "Maaseutuyrittäjän tärkein työkalu on taskulaskin"
Uuraislaisen Joni Kaipomäen uuden emolehmäpihaton kustannusarvio on noin 430 000 euroa.
Joni Kaipomäen isännöimän Leppälän tilan eläinmäärä kaksinkertaistuu uuden navetan myötä. Tuliterä emolehmäpihatto siintää kuvassa taaimmaisena rakennuksena. Kuva: Petteri KivimäkiNykypäivän maatalousyrittämisessä talousasioiden hallinta sekä yrittäjämäinen ote työhön korostuvat.
”Taskulaskin on ehdottomasti maaseutuyrittäjän tärkein työkalu. Jos laskukoneesta on patterit pois, on parempi olla tekemättä mitään kauppoja. Sillä vältetään monet murheet”, maatalousyrittäjä Joni Kaipomäki sanoo.
Kaipomäen isännöimälle Leppälän tilalle on rakennettu uusi emolehmien pihatto. Sen käyttöönoton myötä eläinmäärä kaksinkertaistuu nykyisestä 45 emolehmästä noin 90:een. Uudessa emolehmäpihatossa on tilaa 60 naudalle.
Kaipomäen mukaan maatalouden suurinvestoinnit on suunniteltava tarkoin.
”Ollaan tekemisissä suurten velka- ja rahasummien kanssa. Esimerkiksi tätä pihattohanketta suunniteltiin kahden vuoden ajan. Laskemat tehtiin moneen kertaan, ennen kuin rakennustyö käynnistyi toukokuussa. Kiersimme myös ympäri Suomea tutustumassa rakenteilla oleviin ja valmiisiin emolehmäpihattoihin.”
Viime perjantaina Uuraisten Kotaperällä Leppälän tilalla vietettiin avointen ovien päivää.
Mittakaavan kasvattamisen lisäksi uusi pihatto järkevöittää maatilan työprosesseja.
”Näkisin, että tavallaan työtaakka jopa kokonaisuudessaan helpottuu, kun eläimet on jatkossa paremmin osastoitu. Emolehmille, vieroitetuille vasikoille, hiehoille ja sonneille on kullekin hieman omanlaisensa ruokinta”, tilan emäntä Henna-Riikka Leppänen toteaa.
Uuden emolehmäpihaton rakennusprojektin kustannusarvio on 430 000 euroa.
”Siihen sisältyy pihatto, lantala ja jonkin verran pihamaita. Rohkenen tässä vaiheessa arvioida, että kustannusarvio onnistutaan lievästi alittamaan”, Joni Kaipomäki sanoo.
Maatalousyrittäjä korostaa kovan työn ja yhteistyötaitojen merkitystä.
”Töitä tällä alalla täytyy tehdä. Raha ei tule helpolla. Lisäksi täytyy olla yhteistyökykyinen. Sellaisella ’me tiedetään kaikki eikä tarvita kenenkään apua’ -asenteella ei pitkälle pötkitä.”
Leppälän tilan tärkeä yhteistyökumppani on Atria, jonka kautta eläinliikenne kulkee.
Myös uusi navetta on pohjaratkaisultaan Atrian emolehmäpihatto.
”Näin ison mittakaavan rakennushanke on kuin palapelin kokoamista. Jos jonkin tahon kanssa ei yhteistyö toimi, pudotan sen heti pois”, Kaipomäki kertoo.
”Konneveden paikallisosuuspankki suhtautuu erittäin myönteisesti maaseudun kehittämiseen. Kyseinen pankki on lainoittanut tämän investoinnin, sekä jo aiemmin tilamme toimintaa. Erityiskiitoksen haluan antaa Terästyö Kukkolalle ammattitaitoisesta rakentamisesta”, maatalousyrittäjä kehuu yhteistyökumppaneitaan.
Joni Kaipomäki palkkasi viime kesänä tilalleen yhden työntekijän, Veikko Sipilän.
”Hoidan tilalla muun muassa eläimiä. Uuteen pihattoon olen maalannut ison määrän lautoja ulkoverhoukseen”, Sipilä sanoo.
Kaipomäki katsoo, että laajentuvalla tilalla työmäärä on niin suuri, että ulkopuolista työvoimaa tarvitaan.
”Jossain vaiheessa työtaakka kasvaa niin mittavaksi että huomaa, ettei yksi mies pysty tekemään kaikkea. Varsinkin nyt, kun talossa on pieni poika, eivät voimavarat riitä aivan kaikkeen. Terveydestä ja jaksamisesta pitää huolehtia.”
Kaipomäki tekee maatilan töiden lisäksi runsaasti koneurakointia. Siitä kertyy noin kolmannes kaikista tilan tulovirroista.
Yrittäjähenkinen Kaipomäki on MTK:n, muttei Suomen Yrittäjien jäsen.
”MTK on se järjestö, joka pitää maaseudun ja meidän maaseutuyrittäjien puolta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
