Kivihiiltä helppo saada ja varastoida
Keskikokoisten kaupunkien voimalaitokset ovat pulassa, kun turvetta ei ole saatavilla.
Kaukolämmön toimitusten turvaamiseksi esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Rovaniemellä, Oulussa ja Pietarsaaressa voimalat ovat lisänneet tai suunnittelevat kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa.
”Kivihiili on luontevin turpeen korvaaja. Sitä on hyvin saatavissa ja sen varastointi on helppoa. Kasaa voi seisottaa ulkona kesät talvet ja käyttää seuraavana talvena, jos turvetilanne on kurja”, sähköntuotantojohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta sanoo.
Bioenergia ry:n teettämän selvityksen mukaan voimalaitokset korvaavat tänä vuonna turvetta kivihiilellä 2,1 terawattituntia.
Leskelän laskelmien mukaan kivihiiltä tuotava määrä vastaa noin 7 500 junavaunullista, jossa kussakin hiiltä on 40 tonnia.
”Lämmöntuotannossa hiili korvaa turpeen ennen kaikkea siksi, ettei turvetta ole saatavilla”, Leskelä toteaa. ”Sähköntuotannossa kivihiilen hintakin on kilpailukykyinen.”
Tullihallituksen tietojen mukaan voimalaitoksien sähköntuotannossa käyttämä kivihiili on viimeisen vuoden ajan ollut jyrsinturvetta halvempi.
”Turpeen hinta on perinteisesti ollut aika vakaa, mutta verotus on nostanut sitä. Pitkällä aikavälillä turpeen hinta nousee edelleen, jos tuotantosoita ei saada lisää.”
Leskelän mukaan vakava turvepula alkoi muutama vuosi sitten.
Lupia uusille turvesoille tulee noin 1 000 hehtaarille vuodessa, kun vanhoja poistuu vuosittain noin 3 000 hehtaaria. 12 600 hehtaaria odottaa lupien käsittelyä.
Kuivinakaan kesinä turvetta ei saada nostettua niin paljon, että jäisi ylivuotisia varastoja turvaamaan sadekesien heikkoa satoa.
”Tilanne pahenee pikkuhiljaa. Turvepula ei ole yhden sadekesän ongelma vaan krooninen tila, jota hoidetaan paniikinomaisilla ratkaisuilla.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
