Lukijalta: EU:n mahdollinen laajentuminen vaatii malttia ja viisautta

Euroopan parlamentti. 

Sen jälkeen, kun Kroatia vuonna 2013 liittyi Euroopan unioniin, keskustelut unionin laajentumisesta polkivat lähes vuosikymmenen paikallaan. Keskustelut EU:n laajentumisesta ovat kuitenkin kiihtyneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tällä hetkellä laajentumisprosessin eri vaiheissa ovat Länsi-Balkanin maat sekä Moldova, Georgia, Ukraina ja Turkki. Turkin kanssa neuvottelut on tosin jäädytetty.

EU:lla on selkeät jäsenkriteerit. Jäseneksi pyrkivällä maalla on oltava vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelun. Toiseksi maalla on oltava toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:n markkinoilla. Kolmanneksi maan on täytettävä EU:n jäsenyysvelvoitteet, joita ovat muun muassa EU:n lakien täytäntöönpano sekä valmius tukea unionin tavoitteita.

Näiden kriteerien täyttymistä seurataan läpi kolmivaiheisen liittymisprosessin, jonka päätteeksi hakijamaa voidaan hyväksyä unionin jäseneksi.

Laajentumispuheista huolimatta EU:ssa ei välttämättä tulevan parlamenttikauden aikana vielä päätetä laajentumisesta. Laajentuminen tulee silti olemaan läsnä monella saralla. EU esimerkiksi tarjonnee ehdokasmaille nykyistä suurempaa rahallista tukea. Toisekseen laajentumisella olisi myös suuri vaikutus EU:n sisäisiin asioihin, kuten päätöksentekojärjestelmään, rahoitukseen ja maatalouspolitiikkaan. Tämä luo painetta EU:n sisäisille muutoksille ja uudistuksille.

EU:n uskottavuudelle on tärkeää, että kunkin hakijamaan kohdalla prosessi käydään läpi kokonaisuudessaan ja jäsenkriteerit täyttyvät täysin. Prosessiin tulee myös varata riittävästi aikaa, jotta hakijamaan lisäksi EU:ssa ehditään käydä sisäiset neuvottelut ja tekemään niiden pohjalta tarvittavat uudistukset. Poliittisen pikavoiton sijaan on tavoiteltava EU:n ja sen jäsenmaiden turvallisuuden sekä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden turvaavia ratkaisuja.

On totta, että yhdessä ja yhteistyötä tekemällä olemme vahvempia. Sitä tulee vaalia etenkin nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa, jossa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta haastetaan monelta suunnalta.

Samalla yhteisöömme kuuluvien ja siihen mukaan pyrkivien on noudatettava niitä arvoja, periaatteita ja sääntöjä, joihin EU perustuu. Vain siten EU voi jatkossakin olla sopimusperusteinen vahvojen itsenäisten valtioiden yhteisö, jollaiseksi se alun perin luotiin.

Tommi Terä

Turku