Heinäluoma: Jatkossa EU:n laajentumispäätökset ovat tehtävä määräenemmistöllä – näin suuresta muutoksesta olisi EU:ssa kyse

S&D:n Eero Heinäluoma ilmoitti aiemmin syksyllä jatkohaluistaan parlamentissa. Kuva: Joonas Immonen

Tunnelmat Strasbourgissa olivat täysistuntoviikolla jännittyneet viikonloppuna järjestettävän EU-huippukokouksen edellä.

Huippukokouksesta odotettiin ennätyspitkää, mutta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi jo torstai-iltana huippukokouksen päättäneen aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. Lehtitietojen mukaan päätös syntyi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin ollessa poissa kokoussalista.

Myöhemmin Orban kuitenkin asettui poikkiteloin käsiteltävänä olleesta tukipaketista Ukrainalle ja asiasta ei päästy huippukokouksessa yhteisymmärrykseen.

EU:n perussopimuksen mukaan isoissa ja jäsenmaille aroissa asioissa jäsenmaiden tulee olla yksimielisiä. Kirjaus jättää mahdollisuuden yhdelle jäsenmaalle vesittää koko unionin päätöksenteko.

Heinäluoman mukaan on ”luonnonlaki”, että laajenevan yhteisön keskeinen päätöksentekomuoto ei voi olla yksimielisyys. Kuva: Joonas Immonen

Eero Heinäluoma (sd.) sanoo MT:lle Strasbourgissa, että jatkossa EU:n laajentumispäätökset sekä tietyt ulkopoliitikan osa-alueen päätökset tulisi tehdä yksimielisyysvaatimuksen sijasta määräenemmistöpäätöksin.

Nykyinen päätöksentekomalli antaa hänen mukaansa yhdelle maalle kiristysmahdollisuuden.

”Tie Ukrainan tukemiselle ja jäsenyysneuvotteluille raivataan tavalla tai toisella. Silti ei voida jatkaa yksimielisyysvaateella. EU:n ei pitäisi voida olla yhden tai kahden jäsenmaan kiristyksen kohteena”, Heinäluoma toteaa.

Heinäluoman nykyisen umpilukkotilanteen lisäksi EU:n kannanmuodostus on ollut esimerkiksi Lähi-idän kriiseihin liian hitaita johtuen yksimielisyysperiaatteesta.

”EU ei voi olla uskottava geopoliittinen tekijä maailmalla, jos kannanmäärittelyt erilaisiin ulkopolitiikan asioihin kestää kuukausia.”

Heinäluoman ehdotus päätösmenettelyn muuttamisesta ei ole uniikki.

Parlamentissa keskustelut yksimielisyysperiaatteen muuttamisesta ovat kiihtyneet viime vuosien saatossa. Asian muuttaminen ei ole silkan yksinkertaista, sillä yksimielisyysperiaate on kirjattu EU:n Lissabonissa vuonna 2009 viimeksi päivitettyyn perussopimukseen.

Perussopimuksen avaaminen ja päivittäminen vaatisi sekin kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Elsi Katainen (kesk.) muistuttaa, että yksimielisyysperiaatteesta voi olla hyötyä Suomen kaltaisille pienille EU-maille. Kuva: Joonas Immonen

Renew-ryhmän Elsi Katainen (kesk.) suhtautuu asiaan hieman harkitsevammin. Hänen mukaansa asialla on monia sävyjä.

”Määräenemmistö ei ole aina hyvä asia Suomen kaltaisille pienille jäsenvaltioille monissa muissa asioissa. Kuitenkin mikäli toisaalta turvallisuus tai geopolitiikka tulevat olemaan kärkiteemoja tulevaisuudessa, ne menevät kaiken yli.”

”Silloin yksimielisyys voi olla järkevää, sillä rajat pitää turvata ja itäisen Euroopan maita ei pidä päästää Venäjän etupiiriin”, Katainen arvioi.

Renew-ryhmään kuuluva Katainen sanoo, että yksimielisyys on esimerkiksi ulkopolitiikan kannanmuodostamisessa vaikea menettelytapa, sillä yksi jäsenmaa voi halutessaan blokata koko päätöksenteon.

Torstaina alkaneessa EU:n huippukokouksessa Unkari esti Ukrainan tukiapupaketin. Paketti toteutetaan kuitenkin mahdollisesti jäsenmaiden hallitusten välisellä sopimuksella ilman Unkaria.

”Renew-ryhmä tuomitsee Unkarin toiminnan yksiselitteisesti ja on myös pettynyt komission toimintaan. Myönnytyksellä on haluttu varmistaa se, ettei Orban estä 50 mrd:n apua Ukrainalle ja halutaan myös estää Putin-mielisten vahvistuminen EUn sisällä. Vaikka näinhän Putin saa mitä haluaa”, Katainen sanoo MT:lle Strasbourgissa.

Kataisen mukaan Renew-ryhmässä on laaja konsensus määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä.

”Yksi ryhmän varapuheenjohtajista, Katalin Cseh, on unkarilainen ja erittäin äänekäs maansa hallituksen kritisoija. Ryhmä on hyvinkin yksimielinen sen suhteen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voitaisiin siirtyä määräenemmistöpäätöksiin, joka auttaisi ongelmaan.”