Naapurin käymätön korpimaa
Kuva: Viestilehtien arkistoMURMANSK (MT)
Aivan Suomen rajan takana asuu 800 000 ihmistä tiiviillä alueella, jonka kanssa suomalaiset yritykset eivät juurikaan käy kauppaa. Alue on Kuolan niemimaalla Murmanskin kaupungin ympärillä.
Siellä on vanhentunutta teollisuutta, joka odottaa uusimista. Siellä on päätetty kymmenien miljoonien eurojen arvoisesta viemärihankkeesta. Hanke on samankaltainen kuin taannoin Pietarissa suomalaisvoimin toteutettu.
Kaupankäynnille Kuolassa on monia mahdollisuuksia, mutta Suomen sijaan Norja on ottanut aluetta haltuun.
Suomalaisia yrityksiä ei Murmanskissa näe, mutta ehkä kannattaisi tulla, tuumaa Finpron erikoisasiantuntija Andrey Kletrov.
”Venäläisillä on kova tarve ulkoistaa. Tehtaat ja kaivokset haluavat lähestyä eurooppalaista liiketoimintamallia”, hän perustelee.
Euroopassa yritykset ovat jo aikoja sitten keskittyneet siihen, minkä parhaiten osaavat. Venäjällä keskittymisen hyödyt on huomattu, mutta kehitys vasta alkanut eikä omaa osaamista välttämättä ole.
Kletrov arvioikin, että erityisesti teollisuuden palveluita tarjoavilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia, sillä Kuolan niemimaalla kaivetaan apatiittia, rautamalmia, jalostetaan alumiinia ja lämmitetään kivihiilellä.
Esimerkiksi fosforilannoitteessa tarvittavaa apatiittia löytyy Venäjällä vain Kuolasta. Kaivoksesta louhitaan vuodessa noin kolme kertaa enemmän kuin Siilinjärvellä.
Teollisuuden kasvu alueella oli tammi–maaliskuussa 2013 yhdeksän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
”Yritysten liikevaihto on yhteensä miljardeja ja liikevoitot satoja miljoonia. Mutta laitokset ovat entisajan tehtaita, joiden laitteista on revitty kaikki irti. On pakko uudistaa”, Kletrov sanoo.
Kaivaminen myös vaikeutuu tulevaisuudessa. Helpot avolouhokset on pian kaivettu loppuun.
”Vanhoja esiintymiä voi kaivaa vielä kauan, mutta louhoksista on siirryttävä kaivoksiin. Uusia esiintymiä on vähän”, Kuolan geologisen instituutin johtaja Yuriy Voytekhovskiy sanoo.
Yksi syy Norjan etumatkaan on pitkä yhteinen historia Venäjän kanssa pohjoisen toimialoista, kuten kalastuksesta, kalanviljelystä sekä öljy- ja kaasuteollisuudesta.
Ne ovat tuoneet luonnollisia yhteyksiä. Norjalaisilla onkin Murmanskissa koulu, norjalainen klubi ja kulttuurivaihtoa.
”Norjalaiset ovat jo täällä, mutta he eivät ole kovin kilpailukykyisiä. Esimerkiksi teollisuuden palveluista he perivät kovin korkeita hintoja”, Kletrov sanoo.
Kaupunkien katukuvassa näkyvin norjalainen on öljy-yhtiö Statoilin bensa-asemien valomainos. Alueella toimivia yrityksiä on lähes 30.
Suomalaisten vienti Venäjälle on suurelta osin kulutustarvikkeita. Niitä on helpompi viedä Pietarin suuntaan, sillä välimatka on lyhyt ja yhteydet hyvät. Pohjoisessa suomalaisyritykset joutuvat aloittamaan nollasta.
Ja kieltämättä Murmansk on etäisyyttään kauempana. Matka Rovaniemeltä kestää autolla helposti kymmenen tuntia. Lentokoneella pitää mennä Pietarin kautta.
Kletrov pitää yksin Finpron toimistoa pystyssä Luoteis-Venäjällä. Apua hän saa Murmanskissa toimivalta Suomen konsulaatilta.
Kaivosten tekniikka ei ole kaikkein ympäristöystävällisintä. Sen näkee Montsegorskin kaupunkia ympäröivillä tuntureilla. Lumen rippeet ovat tumman harmaita ja kuolleita puita törröttää rinteillä.
Saastuneet alueet ovat kuitenkin vain murto-osa Kuolasta. Suurin osa valtavasta niemimaasta on asumatonta ja puhdasta erämaata.
Ajatukset ympäristön suojelusta lisäävät suosiota. Esimerkiksi suunnitelma Hiipinä-tuntureiden luonnonsuojelualueesta etenee kaivosten laajennusaikeista huolimatta.
Suomalaiset kaivosalan yritykset kyllä käyvät kauppaa Kuolan niemimaalla, mutta pysyvää toimistoa kukaan ei ole perustanut.
Pohjoisessa Suomessa Kuolan alueen markkinoihin on herätty muuta Suomea reippaammin. Esimerkiksi Rovaniemeltä tehdään tiivistä yhteistyötä Murmanskin ja Arkangelin kanssa.
Työ näkyy esimerkiksi venäläisten matkailijoiden lisääntymisenä Lapissa.
”Ei meillä teollisuudelle ole mitään antaa, mutta pyydetään insinöörit meille saunaan”, elinkeinoyhtiö Nordican kehittämiskoordinaattori Jaana Seipiharju Inarista tuumaa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
