Kalankasvattajaliitto: ”Vaatimus kalankasvatuksen siirtämisestä pelkästään kiertovesilaitoksiin unohtaa todellisuuden ja taloudelliset resurssit”
Kiertovesilaitoksia mahtuu kyllä Suomeen reilusti lisää. Rakennuskustannukset ja energiantarve ovat laitoksilla kuitenkin moninkertaiset verkkoallaslaitoksiin verrattuna, toteaa Kalankasvattajaliitto.
Nopein tie kalankasvatusmäärän lisäämiseen on toistaiseksi perinteinen verkkoallaskasvatus, huomauttaa Kalankasvattajaliitto tiedotteessaan. Kuva: Ville-Petteri MäättäPerinteinen kalanviljely on kestävää ja luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa. Ympäristöjärjestö WWF on hyväksynyt kotimaisen verkkoaltaissa kasvatetun kirjolohen ja siian suositeltavien kalojen listalleen, muistuttaa Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedotteessaan.
”Valinta perustui nimenomaan kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.”
Eräissä yhteyksissä on ryhdytty vaatimaan kalankasvatuksen siirtämistä Suomessa pelkästään kiertovesilaitoksiin. Vaatimuksissa unohdetaan todellisuus ja taloudelliset resurssit, toteaa liitto.
”Kiertovesilaitoksia mahtuu kyllä Suomeen reilusti lisää. Rakennuskustannukset ja energiantarve ovat laitoksilla kuitenkin moninkertaiset verkkoallaslaitoksiin verrattuna.”
Liiton mukaan rakennuskustannusten ja energian valtava hinnannousu on lisäksi laittanut monia kiertovesilaitoshankkeita eri puolilla maailmaa odotustilaan.
”Kiertovesikasvatuksen haasteet saadaan kyllä jossakin vaiheessa ratkaistua. Toivotammekin kaikki uudet laitokset lämpimästi tervetulleiksi kasvatustekniikasta riippumatta.”
Kiertovesilaitoksia mahtuu kyllä Suomeen reilusti lisää.
Liitto kehottaa tiedottessaan päivittämään vanhentuneet mielikuvat kalanviljelyn kuormituksesta nykyaikaan ja unohtamaan ristiriitojen ylläpitämisen.
Nopein tie kasvatusmäärän lisäämiseen on toistaiseksi perinteinen verkkoallaskasvatus.
”Koko ala on tehnyt hartiavoimin töitä ja onnistunut pudottamaan kalankasvatuksen kuormitusta peräti 70 - 80 prosenttia. Niin rehutehokkuus kuin ruokintatekniikkakin ovat kehittyneet valtavasti. Niinpä kuormitus on jo pitkään ollut marginaalinen, vain yhden prosentin luokkaa kokonaiskuormituksesta.”
Liiton tiedotteessa viitataan Luonnonvarakeskuksen helmikuussa julkaistuun selvitykseen, jossa selvisi, että perinteisellä tavalla kasvatetun kalan ilmastovaikutus oli tuontikalaa pienempi. Se oli myös pienempi kuin kiertovesikasvatetulla kalalla, kun mukaan oli laskettu myös rakentaminen ja energiantarve.
Luken tutkimuksen johtopäätös oli, että kotimaiset kalatuotteet ovat ilmaston kannalta hyviä, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruuankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
