Mikä maksaa Kuopiossa 200 euroa, mutta Oulussa 15 000? Yrittäjän kasvutunnelihanke kaatumassa kaupungin kalliiseen lupaan

Tälle pellolle Tapani Siira suunnittelee kasvutunneleita. Kuva: Kai Tirkkonen

Oululainen maanviljelijä Tapani Siira ihmettelee kasvutunneleiden luvituksen hintaa. 7 000 neliön kasvutunneleiden luvalle lätkäistiin ensin 30 100 euron hintalappu.

Monessa muussa kunnassa luvat maksavat muutaman satasen. Esimerkiksi Kuopiossa luvan saa kahdellasadalla eurolla.

Ero tulee siitä, että Oulussa kasvutunnelit voivat tarvita rakennusluvan.

Se hinnoitellaan koon mukaan, taksa on 4,3 euroa neliömetriltä. Päälle tulee vielä perusmaksu, mittausmaksu ja naapureille ilmoittamisen kulut.

Monessa muussa kunnassa luvan kasvutunneleille saa kevyemmällä toimenpideluvalla.

”Kaikki kunnat eivät luvita ollenkaan. Toimenpideluvalla säästytään naapurikiistoilta ja on katsottu niiden perään, että kestää. Rakennuslupa menee ihan mahdottomaksi”, Suonenjoen rakennustarkastaja Mika Kimonen sanoo.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä perustelee arvioita rakennusluvasta turvallisuudella.

Ensin tosin tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Harkinta vaadittavasta luvasta voidaan lopullisesti tehdä vasta, jos se on myönteinen.

”Toimenpideluvalla ratkaistaan vain ympäristöön soveltuvuus. Sitä ei voi soveltaa, jos arvioidaan turvallisuutta. Jos ratkaistaan turvallisuus ja terveellisyys, pitää olla rakennuslupa”, Seppälä sanoo.

Siira arvelee, että Oulun lupaviranomaisilla ei ole kokemusta kasvutunneleista. Hän on ensimmäinen niille lupaa hakeva Oulussa.

Kasvutunnelia ei ole tarkoitettu pysyväksi rakennukseksi.

”Kasvihuone on pysyvä rakennus ja tunneli keveä rakennelma. Tunneleita voidaan liikutella pellon viljelykierron mukaan”, Siira sanoo.

Kuopion seudulla kasvutunneleiden luvitus on rutiinia. Tietoja turvallisuusriskeistä tai vahingoista ei Kimosella ole.

”Kirjallisena on kuultu naapureita, eivätkä he ole vastustaneet. Käydään katsomassa paikanpäällä. Työnjohtajat katsovat ankkuroinnit maahan”, Kimonen kertoo.

Alunperin Siira aikoi rakentaa pellolle 1600 neliön kasvihuoneen. Hänellä on sille jo rakennuslupa. Suunnitelma muuttui ja hän päätyi kasvihuoneen sijaan kevyempirakenteiseen kasvutunneliin.

”Tarjoukset kasvihuoneista eivät enää päteneet, vaan alkoivat nousta. Lämmityksenä oli polttoöljy.”

Lisäksi hän oli jo palkannut ukrainalaisia rakennusmiehiä. He peruivat sodan vuoksi.

Siira on neuvotellut suunnitelman muutoksen luvituksesta Oulun kanssa vuoden vaihteesta saakka.

Ensin Oulu ilmoitti hinnaksi 30 100 euroa. Sittemmin kaupunki on myöntänyt alennusta ja viimeisin hinta on 15 050.

Perusteena alennukselle on, että rakennelman kestoaika on kohtuullisen lyhyt ja rakennelma koostuu toistuvista rakenteista.

MT on nähnyt Siiran ja Oulun väliset sähköpostiviestit hintakeskustelusta. Investoinnin kustannus on noin puolen miljoonan luokkaa.

Oulun kantaan vaikuttaa alueen kaava. Siiran pellot ovat lähellä asutusta.

”Se on haastava paikka, sillä ihan kyljessä on pientaloja. Toiselta puolelta puskee yleiskaava, jossa on pientaloasemakaavan varaus. Sille tielle ei voida lähteä, että ei oteta turvallisuusasioita huomioon”, Seppälä sanoo.

Luvat ovat paikkasidonnaisia ja jokaisella kunnalla on oma valta päättää niistä. Kuopion seudulla tilat eivät ole lähellä asutusta.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan 107 hehtaaria kasvutunneleita. Suurimmat ovat 7‒8 hehtaaria. Määrä on kasvussa.

”Mitä viljelijöiden kanssa puhuu, niin tunneleihin ne menee. Viljely avomaalta loppuu, tämä on tehokkaampaa”, Kimonen kertoo.

Siiran hanke on nyt jäissä.

”Tämmösellä hinnalla en pysty investoimaan. Ja vaikka pystyisinkin, en käsitä, miksi minun pitäisi maksaa 15 000, jos muualla sama maksaa 200 euroa.”