Arvostakaa suomalaista työtä
MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen ihmettelee, miksi suomalainen maito ei enää kelpaa Vantaan kouluihin.
”Lapseni kertoivat, että kaikki eivät enää juo koulussa maitoa, kun tarjolla on vain ruotsalaista maitoa.”
Vantaan kaupungin tekemä nelivuotinen hankintasopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes miljoonasta kulutetusta litrasta tuontimaitoa tulee olemaan noin 70 prosenttia, Kilpeläinen laskee. Lisäksi myös rasvoissa ja juustoissa on tuontitavaraa.
Kun koko sopimuksen arvo on runsas 5 miljoonaa euroa, tuontituotteiden hankinta-arvo nousee yli 3 miljoonaan euroon, hän toteaa.
Kilpeläinen toivoo, että kaupungin hankinnoissa arvostettaisiin enemmän suomalaista työtä.
Hankintapäätöksessä laatu, turvallisuus, luonnonmukaisuus tai tuotannon läheisyys jää yleensä hintakriteerin jalkoihin, hän sanoo.
”Mitenkähän asiaan suhtauduttaisiin, jos vaikkapa kaupungin johtajavalinnoissa ainoa kriteeri olisi hinta.”
Kilpeläinen toteaa, että tuotteen alkuperää piilotetaan julkisissa sekä ravintoloiden hankinnoissa eikä sitä tuoda kuluttajille avoimesti esille.
Hän toivoo Vantaan kaupungilta nopeita toimia hankintapelisääntöjen korjaamiseen.
Hyvänä esimerkkinä Kilpeläinen mainitsee Pohjanmaalla kuntayhtymät, jotka sopivat, että toimittaja toimittaa samalla hinnalla kotimaisen tuotteen.
”Samaa menettelyä suosittelisin Vantaalle ja Arla Ingmanille.”
Kilpeläistä ärsyttää Vantaan Tilapalvelut Oy:n kehityspäällikön Milja Virtasen perjantaina Vantaan Sanomille antama kommentti:
”Suomen pohjoisimmat meijerit ovat kauempana kuin vaikkapa Ruotsin Västerås. Sieltä maito tuodaan tankkilaivoissa, joka on energiataloudellisin ja ekologisin kuljetusmuoto. Lisäksi purkittaminen ja suurin osa logistiikasta tehdään Suomessa.”
Kilpeläinen huomauttaa, että Vantaalle olisi maitoa saatavissa Hämeenlinnan tai Riihimäen ympäristön suomalaisilta tuottajilta. Sieltä kuljetus on varmasti paljon ekologisempaa kuin monivaiheinen rahtaus Ruotsista.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
