Ylen päätoimittaja Jokinen: Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa

Jouko Jokisen mukaan Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.  

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo olevansa pahoillaan siitä, että hänen lausuntonsa Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan sepitetapauksessa ovat johtaneet Ylen journalismin luotettavuuden kyseenalaistamiseen.

”Asia on täysin yksiselitteinen. Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa”, Jokinen sanoo Ylen tiedotteessa.

Ylen vastaavat toimittajat antoivat keskiviikkona Ylen hallintoneuvoston työvaliokunnalle selvityksen Ylen journalismin periaatteista.

Kokouksen taustalla oli Suomen mediakenttää viime päivinä kuohuttanut keskustelu sepitteen roolista journalismissa. Aamulehti kertoi viime perjantaina poistaneensa verkosta yli 500 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun tämä oli kertonut tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa osioita.

Ylen mukaan vastaavat toimittajat Jokinen, Johanna Törn-Mangs, Panu Pokkinen ja Ville Vilén kertoivat työvaliokunnalle, että sepite ei kuulu missään muodossa Ylen journalismiin. Kokouksessa oli paikalla myös Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) kertoo, että työvaliokunta halusi kuulla Ylen johtoa ja vastaavia toimittajia, koska asiasta on keskusteltu laajasti julkisuudessa.

”Saimme kattavan selvityksen Ylen journalistisista periaatteista. Olemme selvitykseen hyvin tyytyväisiä”, sanoo Wallinheimo STT:lle.

Wallinheimon mukaan Jokinen kertoi kokouksessa tarkasti tapauksen taustoja ja julkisuudessa tekemiään virheitä asian käsittelyssä.

”Jokinen kertoi avoimesti, että hän on kuvaillut asioita julkisuudessa huolimattomasti ja että tietyissä kommenteissa on ollut virheitä, ja hän pahoitteli niitä.”

Aamulehden vastaavana päätoimittajana vuosina 2010–2017 toiminut Jokinen sanoi Helsingin Sanomille lauantaina, että "sepitekin voi toimia oikein hyvin" ja että journalismissa on mahdollista kuvitella asioita. Myöhemmin viikonloppuna Jokinen kommentoi STT:lle, että sepitettä voi hänen mukaansa käyttää journalismissa, mutta ei uutisteksteissä tai uutisissa.

HS:n mukaan Jokista kohtaan esitettiin maanantaina Ylen sisällä voimakasta kritiikkiä hänen lausunnoistaan Kuuselan sepitetapauksessa.

Wallinheimon mukaan vastaavien toimittajien puheenvuoroista kävi keskiviikon kokouksessa ilmi, että Ylen journalismi perustuu faktoihin ja että siitä periaatteesta pidetään kiinni.

Wallinheimo kuvailee keskusteluja rakentaviksi. Työvaliokunnan jäsenet arvostelivat Jokisen julkisuudessa esittämiä kommentteja. Wallinheimon mukaan työvaliokunnan jäsenet painottivat kokouksessa, että Ylen uutisjournalismissa sepite on ehdottomasti kiellettyä.

”Tiedämme, että näin on, ja tätä painotettiin keskusteluissa.”

Wallinheimon mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkotoimenpiteille ei ole tarvetta.

Työvaliokunta päättää lähipäivinä, onko Ylen hallituksen puheenjohtajaa Matti Apusta tarpeen kuulla asiasta. Wallinheimon mielestä tarvetta ei ole.

”Hänen kommenttinsa asiassa eivät olleet kuitenkaan sen suuntaisia, että niitä tarvitsisi käydä erikseen läpi hänen kanssaan.”

Apunen toimi Aamulehden vastaavana päätoimittajana 2000–2010.

Aamulehden nykyisen päätoimittajan Sanna Keskisen mukaan päätös Kuuselan juttujen poistamisesta verkosta tehtiin, koska Aamulehden sisäisessä selvityksessä paljastui, että sepitettä oli useissa Kuuselan jutuissa niin, ettei lukijan ollut mahdollista tunnistaa sitä sepitteeksi.

Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana vuodet 1983–2020 ja on toiminut sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana. Aamulehti on kertonut palkkaavansa ulkoisen selvityshenkilön selvittämään Kuuselan juttujen kokonaisuutta.

Yksi sepitteistä on Kuuselan matkareportaasisarjasta Bakusta Pekingiin, joka julkaistiin vuonna 2006. Yksi sarjan osa syntyi Kuuselan mukaan siten, että hän alkoi keksiä tarinoita valokuvaajan ottamista kuvista ohiajavista ajoneuvoista. Jutussa olevat tarinat ihmisistä eivät perustu haastatteluihin, vaan ovat Kuuselan keksimiä. Kyseinen juttusarja valittiin Vuoden jutuksi Suuri journalistipalkinto -gaalassa.

Vuonna 2021 julkaistussa jutussa Kuusela kertoi kohtaamisestaan runoilija Eeva-Liisa Mannerin kanssa. Kuusela paljasti elämäkerrassaan, että kohtaaminen oli sepitettä ja ettei hän todellisuudessa jutellut Mannerin kanssa.

Kuusela on aiemmin sanonut STT:lle olleensa ällikällä lyöty siitä tavasta, jolla Aamulehti reagoi hänen kirjaansa. Kuuselan mielestä fiktiiviset osiot hänen jutuissaan ovat selvästi tunnistettavissa.