Kreikka-paketti tulossa eduskuntaan tiistaina
Kreikan toinen tukipaketti on näillä näkymin tulossa eduskuntaan ensi viikon tiistaina. Hallituksen on tarkoitus hyväksyä asiaa koskeva tiedonanto tänään perjantaina.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) arvioi keskiviikkona, että tukitoimien onnistuminen on jatkossa kiinni Kreikasta itsestään.
Hänen mukaansa Kreikalle on nyt luotu edellytyksiä selvitä ja tehdä rakenteellisia uudistuksia.
”Kreikka tarvitsee myös uusia työpaikkoja, koska siellä nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 50 prosenttia. Ja uskon, että seuraavan keskustelun aihe on, millä eväillä Kreikka luo kasvun edellytyksiä aiempaa paremmin”, Urpilainen sanoi.
Uuden tukiohjelman mukaan Kreikan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laskisi noin 120 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, kun se nyt on noin 160 prosenttia.
Kreikan velkojen määrä vähenee 107 miljardilla eurolla, kun yksityiset sijoittajat suostuivat leikkaamaan saataviaan. Suurimmat tappiot kärsivät kreikkalaiset pankit. Seuraavina tulevat saksalaiset ja ranskalaiset rahoituslaitokset. Niiden osuus Kreikan yli 350 miljardin velkapotista on kuitenkin vain noin 35 miljardia.
Kreikan kyky nousta kriisistä riippuu olennaisesti siitä, kuinka nopeasti talous lähtee maassa nousuun. Tukipaketin oletuksena on, että maan bruttokansantuote supistuu vielä tänä vuonna ja pysyy ensi vuonna ennallaan. Senkin jälkeen nousuksi oletetaan maltillista 2–3 prosentin kasvua.
Edelleen kiristyvistä säästötoimista huolimatta ainakin turismi Kreikkaan on ollut nousussa jo viime vuodesta lähtien. Myös työmarkkinauudistusten ja palkkojen leikkausten odotetaan piristävän taloutta.
Pitkään jatkuneen syöksykierteen jälkeen talous yleensä nousee pakostakin, koska suuri osa talouden tuotantopotentiaalista on käyttämättömänä.
Kreikan tähänastiset säästötoimet hakevat vertaistaan maailmanhistoriassa. Maa on onnistunut laskemaan velanhoitomenoista puhdistettua julkisen talouden alijäämäänsä yli kymmenestä prosentista tämän vuoden noin pariin prosenttiin.
Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Kreikassa on tähän mennessä tehty jo noin kaksinkertaiset leikkaukset Suomessa 1990-luvun lamavuosina tehtyihin leikkauksiin verrattuna.
Tukipaketin ankarista ehdoista kertoo se, että Kreikka on sitoutunut kirjaamaan perustuslakiinsa lainanhoitomenojen ensisijaisuuden. Kreikka siis sitoutuu lyhentämään velkojaan, vaikka kansa kuolisi samaan aikaan nälkään.
Nyt päätetystä 130 miljardin euron tukipaketista noin kolmasosa menee suoraan valtionvelan lyhennyksiin ja korkoihin, kolmasosa kreikkalaisten pankkien tukemiseen ja kolmasosa valtion muihin menoihin.
Ristiriitaista ohjelmassa on se, että toisaalta kreikkalaiset pankit joutuvat kärsimään valtavat tappiot. Toisaalta ne pidetään pystyssä EU:n maksamalla pankkituella.
Suomen vastuut tukipaketissa ovat yhteensä 5,4 miljardia euroa. Päälle tulevat väliaikaiset Euroopan keskuspankin vakuuksien takaukset. Suomen neuvottelemat vakuudet kattavat ainoastaan Kreikka-lainojen pääoman.
Suomi takaa osaltaan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n varainhankintaa. Takaukset ovat monikertaiset lainattavaan rahamäärään nähden, koska osalla euromaista luottokelpoisuus on heikko.
Takausvastuu nousee kuitenkin samassa suhteessa kaikilla euromailla, myös huonommassa taloustilanteessa olevilla.
Vuonna 2010 sovitun ensimmäisen Kreikka-paketin maksamatta oleva osuus liitetään osaksi uutta tukipakettia.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
