Biopolttoaineille ei sitovaa tavoitetta
EU-parlamentin ympäristövaliokunta esittää biopolttoaineiden kestävyys- eli Iluc-säädöksessä, ettei kehittyneille toisen sukupolven biopolttoaineille säädetä mitään sitovaa tavoitetta.
Alun perin parlamentin tavoite oli 1,25 prosentin osuus polttoaineista, mutta tuorein kompromissi päätyi ei-sitovaan 0,5 prosentin tavoitteeseen.
Pelloilta tuotetulle eli ruokapohjaisille biopolttoaineille tulee seitsemän prosentin katto. Parlamentti vaati tiukempaa kuuden prosentin ja EU-komissio viiden prosentin kattoa, mutta Eurooppa-neuvoston jäsenmaat vastustivat niin tiukkaa rajausta.
Kaikesta polttoaineesta biopolttoaineen osuus tulee olla kymmenen prosenttia vuonna 2020.
Kestävyyssäädöksissä tavoiteltiin alun perin biopolttoaineiden tuotannon vähentämistä pelloilta, koska se syrjäytti ruuan tuotantoa. Direktiiviehdotus annettiin jo vuonna 2012.
Ympäristövaliokunta hyväksyi kompromissin tiistaina äänin 51 puolesta ja 12 vastaan. Vastustajat olivat vasemmisto ja vihreät. On todennäköistä, että parlamentti hyväksyy esityksen puolentoista viikon päästä.
Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtajan Helena Vänskän mukaan esityksestä jäi kovan väännön jälkeen käteen kunnianhimoton paketti, josta puuttuvat kannustimet tähdepohjaisille kehittyneille biopolttoaineille.
”Uusia investointeja tuotantoon kuitenkin tarvittaisiin kipeästi, sillä vuodelle 2030 asetetut kovat ilmastotavoitteet niitä vaativat.”
Kehittyneiden biopolttoaineiden tuplalaskettavat raaka-aineet sisältävät edelleen puun saha- ja vaneritukkeja lukuun ottamatta. Tämä siis tarkoittaa, että myös kuitupuusta on mahdollista tehdä nestemäistä biopolttoainetta, asiantuntija Janne Näräkkä MTK:sta kertoo.
Tällaista biopolttoainetta tuetaan siten, että sen energiasisältö lasketaan kaksinkertaisena kansalliseen biopolttoainetavoitteeseen. Suomessa polttoaineesta 20 prosenttia on oltava biopohjaista vuonna 2020.
Jos koko biopolttoaineen osuus olisi tuplalaskettavaa, todellisuudessa tavoitteen täyttämiseen riittäisi 10 prosenttia koko määrästä. Tuplalaskenta parantaa polttoaineen kilpailukykyä. Sellaista tuottaa esimerkiksi UPM mäntyöljystä Lappeenrannassa.
Pihkasta tuotettava mäntyöljy (eli terva) on haluttua sellutehtaan tuotetta. Sitä saadaan noin 4 prosenttia sellutonnista.
Kemian teollisuus on vastustanut mäntyöljyn käyttöä polttoaineeksi sekä varsinkin sen tukemista.
Oulussa ja Raumalla toimivat kemian yritykset Arizona Chemicals ja Forchem valmistavat mäntyöljyn parhaista ja tutkituimmista osista eli rasvahapoista maaleja, tekstiileitä ja ruuan ainesosia.
Kemian yritysten mukaan mäntyöljypiki eli mäntyöljy, josta on poistettu rasvahapot, voitaisiin käyttää polttoaineeksi. Mäntyöljystä liki puolet on rasvahappoa.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
