Pelastushelikopteri Aslakin toiminta voi loppua Lapissa – tietäisi avun saamiseen pitkiä viiveitä
Pelastushelikopterin valmiustoiminta keskeytyi heinäkuun alussa rahoituspulan vuoksi. ”Nähtäväksi sitten jää, minkälainen ruskaturismikausi tästä syksystä tulee.”
Lapin pelastushelikopteri Aslakin toiminta keskeytyi rahoituspulan vuoksi heinäkuun alussa. LEHTIKUVA/ HANDOUT/ HEIKKI LINDBERG/ASLAK.Pelastushelikopteri Aslakin poistuminen valmiudesta voi aiheuttaa Lapissa pitkiäkin viiveitä avun saamiseen. Näin arvioi STT:lle Aslakia hallinnoivan yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Lindberg.
Kyseessä on Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkö, joka on tehnyt kiireellisiä pelastus-, etsintä- ja sammutustehtäviä Lapin alueella.
Aslakin valmiustoiminta keskeytyi heinäkuun alussa rahoituspulan vuoksi. Lindbergin mukaan on realistista, että toiminta voi lähiaikoina päättyä kokonaan.
”Pahimmassa tapauksessa henkeäkin uhkaavan tilanteen syntyminen on mahdollista. Suorituskyky on äärimmäisen tärkeää, kun resurssit ovat tiukassa ja etäisyydet pitkiä”, Lindberg kertoo STT:lle.
Valmiustoimintaa on rahoittanut yksityinen yhdistys, mutta jatkamiseen tarvittavia varoja ei ole enää saatu kokoon.
Yhdistyksen mukaan tilanne johtuu muun muassa toissa vuonna muuttuneista operatiivisten lentotuntien korvausperusteista.
”Viimeistään sisäministeriön linjaukset lentotuntien korvauksista ja yleinen taloustilanne ovat johtaneet siihen, että raha ei kerta kaikkiaan enää riitä”, Lindberg sanoo.
”Nähtäväksi sitten jää, minkälainen ruskaturismikausi tästä syksystä tulee.”
Viime talven ja kevään Aslakin toimintaa ylläpidettiin valtion Lapin hyvinvointialueelle myöntämän erillismäärärahan turvin.
”Nähtäväksi sitten jää, minkälainen ruskaturismikausi tästä syksystä tulee”, Lindberg pohtii.
Valmiuteen ei voida palata ennen kuin yhdistyksellä on konkreettista näyttöä toiminnan vakaammasta rahoituksesta.
Rahoituspohjaa on pyritty vahvistamaan omalla varainhankinnalla. Matkailuvirtojen hyödyntämistä varainkeruussa on kehitetty ja EU-rahoituksen mahdollisuuksista käydään keskusteluja.
”Aika on meille se pahin vihollinen”, Lindberg myöntää.
Lindbergin mukaan valmiutta ei voida pitää poissa pitkään.
Aslakin poistuminen valmiudesta kasvattaa muiden viranomaisresurssien kuormitusta.
”Jotakin kautta tämä tulee valtion maksettavaksi”, Lindberg sanoo.
Poikkeuksellisen märkä kesä säästi Lapin suuremmilta maastopaloilta.
Pelastuspäällikkö Harri Paldanius Lapin hyvinvointialueelta kertoo, että Aslak on ollut hyvä lisä harvaan asutun alueen pelastuspalveluissa, sillä sen ansiosta pelastushenkilöstöä ja -kalustoa on saatu nopeasti liikkeelle Sodankylästä.
Paldanius ei osaa sanoa, onko valmiuden puuttuminen toistaiseksi johtanut kriittisiin tilanteisiin.
Poikkeuksellisen märkä kesä säästi Lapin suuremmilta maastopaloilta. Toissa kesän maastopaloihin apua saatiin Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta.
Rovaniemellä pelastustoimen tukena on valtionyhtiö Finnhemsin lääkintähelikopteri. Paldaniuksen mukaan kyseinen kopteri on kuitenkin liian pieni kuljettamaan pelastustoimen resursseja.
Käynnistyneessä pilotissa helikopterihenkilöstöä on perehdytetty pelastustoimen tehtäviin ja pelastustoimen henkilöstöä on koulutettu työskentelemään Finnhemsin helikopterissa.
Paldanius huomauttaa, että Aslak oli valmiudessa vain aamukymmenestä iltakuuteen. Finnhems vastaa ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeeseen, vaikka matka-aika on pidempi. Tarvittaessa virka-apua antaa myös Rajavartiolaitos.
Paldanius toivoo, että Aslak voisi jatkaa toimintaansa tai että valtio kustantaisi Lappiin viranomaishelikopterin.
”Mielestäni olisi järkevää, että ensihoidolla ja pelastustoimella olisi yhteinen kopteri jatkuvassa valmiudessa. Pohjois-Suomessa ja Lapissa tarvitaan pelastushelikopteria johtuen maantieteestä ja pitkistä välimatkoista.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
