Lukijalta: Opintolainauudistus vesittää kannustimen valmistua ajoissa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on uudistamassa opintotukea. Uudistuksessa lähtökohtana on parantaa opintotuen kannustavuutta, mutta ainakin yliopisto-opintojen opintolainahyvityksen osalta uudistuksessa on merkittäviä valuvikoja. Näiden vikojen takia opintolainahyvitys toimisi tavoitettaan vastaan.

Ehdotetussa opintolainahyvityksen hyvitysprosentti riippuisi siitä, valmistuuko opiskelija tutkinnosta tavoiteajassa vai hieman pidemmässä määräajassa. Tavoiteajassa valmistuva saisi hyvityksenä 45 prosenttia 8 000 euroa ylittävästä lainassa ja määräajassa valmistuva 30 prosenttia.

Hyvityksen enimmäismäärä on kuitenkin molemmissa tapauksissa sama, noin 7 000 euroa.

Jos opiskelijalla on riittävästi opintolainaa, niin tämä vesittää uudistuksen täysin. Esimerkiksi 300 opintopisteen yliopistotutkinnossa enimmäishyvityksen voi saada riippumatta siitä valmistuuko viiden vuoden tavoiteajassa vai kuuden vuoden määräajassa. Jos järjestelmän tarkoitus on kannustaa nopeampaan valmistumiseen, myös hyvityksen katon pitäisi riippua valmistumisajasta.

Toinen ongelma liittyy yliopisto-opintojen kaksiportaisuuteen. Käytännössä täyden opintolainahyvityksen voisi nimittäin nostaa jo 180 opintopisteen kandidaatintutkinnon jälkeen. Tällöin kannustimet maisterintutkinnon loppuunsaattamiseksi heikkenevät.

Ongelma olisi helpohko korjata. Hyvityksen enimmäismäärän pitäisi riippua sekä tutkinnon laajuudesta että siitä valmistuuko opiskelija tavoiteajassa vai määräajassa. Viidessä vuodessa suoritetusta 300 opintopisteen tutkintokokonaisuudesta pitäisi saada suurempi hyvitys kuin kuudessa vuodessa suoritetusta, saati sitten kolmessa vuodessa suoritetusta 180 opintopisteen tutkinnosta.

Ehdotettu malli monimutkaistaa opintolainahyvitystä ja samalla kannustaa ottamaan aiempaa enemmän lainaa. Ennen kaikkea uudistus toimii omaa tavoitettaan vastaan ja heikentää kannustinta valmistua ajoissa.

Arvi Tolvanen

matemaatikko