Marianne Isotalo-Ojala kertoo, että tien huono kunto ohjaa liikennettä läheisille yksityisteille. Kuva: Marianne Isotalo-Ojala
Suomen surkeimmaksi valitun kylätien varrella tuotetaan valtava määrä ruokaa ‒ silti sitä ei saada korjattua
Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry järjestivät kuvakilpailun, jolla etsittiin huonokuntoisinta tietä.
Suomen surkein kylätie -kilpailuun osallistui monta hirveää kuvaa. Kuva: Marianne Isotalo-Ojala, Valtteri Varjoranta, Anja Manni, Mikko Alhainen, Tuomas Mäki, koonnut: Aatu JaakkolaTämän vuoden voittajaksi nousi kuva ”Eläinkuljetusten pomppurata”, joka on otettu Vanhakyläntieltä Säkylässä (maantie 12703). Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla kahdeksan finalistin joukosta.
”Tie on noin viisi kilometriä pitkä ja sitä on yli 15 vuotta paikkailtu”, voittokuvan ottanut Marianne Isotalo-Ojala kertoo.
”Tien varrella sijaitsee kaksi Kariniemen kotitilaa, jotka tuottavat lähes 7 prosenttia HK Foods Oy:n broilertuotteiden raaka-aineista vuosittain. Lisäksi tien varrella yksi iso sikatila. Tien varrella viljellään myös Suomen ainoalle sokeritehtaalle Sucros Oy:lle sokerijuurikasta sokerin raaka-aineeksi ja Finnamyl Oy:lle tärkkelysperunaa elintarvike - ja paperiteollisuudelle sekä Apetit Oy:lle raaka-aineita elintarviketeollisuuteen. Yhteensä tiellä kulkee yli 2 100 raskasta ajoneuvoa vuodessa.”
Isotalo-Ojalan mukaan tien kunto on todella heikko.
”Sen rakenteet ovat pettäneet niin pahasti, että tietä pitää ajaa kieli keskellä suuta. Talvikunnossapito on haasteellista tien epätasaisuuden vuoksi.”
”Lisäksi tien heikko kunto kuormittaa sivuteitä, jotka ovat yksityisteitä. Näitä yksityisteitä pidetään kiertoteinä, mikä taas kuormittaa tiekuntien taloutta.”
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi kertoo, että leikkimielisessä kuvakilpailussa ei haeta syyllisiä.
”Sillä halutaan muistuttaa eduskuntaa tieverkon kunnosta ja siitä, että kyse ei ole vain numeroista budjetissa. Vähäliikenteisen verkon takana asuu ja yrittää iso osa suomalaisista.”
Hänen mukaansa Suomen surkein tie -äänestyksen suosio kertoo, että maalla moni tuntee olevansa unohdettu tieverkonkin osalta.
”Teiden korjausvelka kasvaa vuosittain. Korjausmäärärahat suuntautuvat pääteiden ylläpitoon ja pienempien teiden kunto heikkenee kovaa vauhtia. Tämä tie korostaa hyvin pienten kyläteiden merkitystä yhteiskunnalle tärkeiden palveluiden väylänä. Näitä pitää huoltaa, jotta rattaat pyörivät”, toteaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti.
Muuramessa Isolahdentie (maantie 16615) keräsi yleisöäänestyksessä lähes saman verran ääniä kuin voittaja, mutta kohde oli korjattu pikaisesti kuvan ottamisen jälkeen.
Tiellä oli kesällä tehty paikkaustöitä ja urakoitsijan virheen vuoksi työ epäonnistui. Yöaikaan tehty paikkaus ei kovettunut tarkoitetulla tavoin ja pian työn jälkeen tienpitäjä eli ely-keskus puuttui virheeseen ja paikkaustyö uusittiin kolmen vuorokauden kuluttua.
Tuomaristoraati katsoi, ettei kilpailukuva kuvaa tien nykyistä kuntoa ja kyse oli selvästä työvirheestä, joka on korjattu välittömästi sen syntymisen jälkeen.
Alla olevasta jutusta löydät muut äänestyksen ehdokkaat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
