Suomi etsii sopivia sanojaEU-kriisirahoitukseen
Yksimielinen vai enemmistöpäätös? Euroon kuuluvien maiden rahaministerien on määrä sopia maanantaina Brysselissä siitä, kuinka Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevat päätökset tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin jäsenmaa tarvitsee rahoitusta hätätilanteessa.
Euromaat ovat päättäneet, että 85 prosentin määräenemmistö riittäisi sekä hätärahoitukseen että jäsenmailta kerättävän EVM:n rahoituspääoman korotukseen.
Suomen kanta on ollut, ettei Suomelle voi tulla lisää taloudellista vastuuta ilman Suomen omaa tahtoa ja päätöstä. Tätä mieltä on ollut myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Suomi on asiassaan yksin ja etsii nyt sopivaa sanamuotoa asian ratkaisemiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esittelee uuden sopimusluonnoksen perustuslakivaliokunnalle tänään.
EVM on heinäkuussa toimintansa aloittava rahoituslaitos, joka myöntää lainaa niille euromaille, jotka eivät saa rahaa markkinoilta. EVM toimii euromailta kerättyjen pääomien turvin, kun taas sen edeltäjä Euroopan rahoitusvakausväline ERVV vain välitti lainoja kriisimaille ja euromaiden roolina oli näiden lainojen takaaminen.
Suomi haluaa myös ratkaisun Kreikkaa rahoittaneiden yksityisten sijoittajien roolista.
Kreikan taloustilanteen katsotaan Suomessa heikentyneen edelleen, mutta Italian ja Espanjan osoittaneen jämäköitymistä taloudenpidossaan.
Euroministerit yrittävät myös sopia toisesta uudesta sopimuksesta, jolla vahvistetaan talousunionia ja yritetään saada kuria EU-maiden julkiseen taloudenpitoon. Yhtenä pykälänä on enintään puolen prosentin rakenteellisen alijäämän salliminen. Suomi haluaa siihen joustoa suhdanteiden varalta.
Molemmat sopimukset ovat myös EU-huippukokouksen asialistalla tammikuun lopulla.
Euroministerien listalla on myös Euroopan keskuspankin uuden jäsenen valinta. Suomella ei ole tiettävästi omaa ehdokasta.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
