Monen raviradan talous kuralla
”Laivakankaan raviradan tulos on kohentunut tänä kesänä mittavien investointien jälkeen”, toteavat raviradan puheenjohtaja Markku Sadinmaa ja raviradan puuhanainen Tanja Posti Torniosta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoTORNIO
Vaikka hevosten määrä on lisääntynyt 1980-luvun aallonpohjan jälkeen, silti ravit vetävät katsojia radoille entistä heikommin. Nettipelien mukanaan tuoma yleisökato ja talouden taantuma näykkivät raviratoja pyörittävien yhdistysten kassoja.
”Ratojen ei ole tarkoituskaan olla kannattavia. Ne ovat käytännössä voittoa tuottamattomia yhteisöjä. Aika hyvin menee silloin, kun radat yltävät nollatulokseen”, sanoo Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Pekka Soini.
Torniolainen raviväki huolestui, kun alueen ravirata Laivakangas yskähteli pitkään jatkuneen yleisökadon kourissa.
”Totesimme, että jotakin pitää tehdä, ennen kuin toiminta loppuu kokonaan”, kertoo Laivakangasta pyörittävän Länsi-Lapin Hevosystävät ry:n puheenjohtaja Markku Sadinmaa Torniosta.
Hevosystävät ovat kehittäneet Laivakangasta lähes 500 000 eurolla. Kavioura kunnostettiin perusteellisesti, lisäksi radalle rakennettiin uusi huolto- ja kahvilarakennus. Katsomoakin on remontoitu.
Yleisö on jo huomannut talkooväen radan hyväksi tekemät ponnistelut.
”Kävijämäärät ovat nousseet tänä kesänä neljänneksellä. Ravintolamyynti on kasvanut noin 30–40 prosentilla viime vuoteen verrattuna, vaikka kausi on vasta puolivälissä.”
Hippoksen valtuuskuntaan kuuluva Sadinmaa kritisoi yhdistyksen toimintaa ja sanoo homman olevan ”haihattelua”.
”Hippos maalailee raviurheiluun kauniita strategioita vuoteen 2017, vaikka radat painivat vakavissa ongelmissa. Missä ne ravit sitten ajetaan, jos radat kaatuvat?”
Hän muistuttaa, että toimintaansa kehittäviä ratoja on luvattu tukea. Laivakankaalla Hippoksen tukieuroja ei ole vielä näkynyt.
”Ei ole saatu kuin keppiä. Ravipäivien määrä on pudonnut 15:stä kahdeksaan. Toto 75 -päiväkin on yhä lainassa Rovaniemellä”, Sadinmaa pahoittelee.
”Investointien tukemiseen rahaa on varattuna melko vähän. Ravipalkintoja maksetaan tänä vuonna reilu 20 miljoonaa, parin miljoonan euron vaje tuntuu etenkin arkiraveissa”, Soini toteaa.
Soini myöntää, että Hippoksen ja sen tytäryhtiöiden pitää toimia entistä tehokkaammin. Sitä kautta raviurheiluun saadaan siirrettyä rahaa nykyistä enemmän.
”Yksittäiset radat ajattelevat omaa aluettansa ja rataansa. Radan intressi ei ole välttämättä sama kuin hevosväen intressi. Meidän toimintamme on suunnattu hevosväkeä varten.”
Yle-uutisten tekemän selvityksen mukaan Suomen 43 Toto-raviradasta vain kaksi teki positiivisen tilinpäätöksen vuonna 2011: Teivon rata Kuninkuusravien ja Forssan Pilvenmäki yrityssaneerauksen takia.
Torniolaiset puuhaavat Laivakankaalle myös uutta toimintaa, sillä kalliit tilat seisovat tyhjillään 330 päivänä vuodesta.
”Katsomo on liian suuri nykyisille katsojamäärille. Pelkkä sähkö ja lämmitys maksavat 25 000 euroa vuodessa.”
Tornion seudulla liikkuu vuosittain 3,5 miljoonaa ihmistä, pääosin Haaparannan Ikean vetäminä.
Siitä riittäisi kävijöitä myös Laivakankaalle.
”Täällä on hyvä järjestää konsertteja, kokouksia ja kilpailuja. Laivakangas muuntautuu jatkossa tapahtumien areenaksi”, Sadinmaa maalailee.
Soinin mielestä raviratojen kannattaisi miettiä profiloitumista laajemminkin.
”Ajavatko kaikki edelleen talvella, vai pitäisikö talviratojen määrää vähentää ja sitä kautta hakea toimintaan uutta tehokkuutta.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
