Selvittäjät esittävät suurkuntia
Kuusi metropoliselvittäjää ovat olleet talven mittaan Helsingin kehyskunnissa odotettu ja pelättykin vierailijajoukko.
Heidän tehtävänään oli hallituksen toimeksiannon mukaan miettiä pääkaupunkiseudun kuntajakoselvitysalueita ja vaihtoehtoja metropolihallinnoksi. Tiistaina esiselvitys julkistettiin: Helsingin seudulle syntyisi joko kaksi jättikuntaa tai neljä suurkuntaa.
Toinen jätti syntyisi Helsingin ja toinen Keski-Uudenmaan ympärille.
Neljän suurkunnan keskuksina olisivat Helsinki, Vantaa ja Espoo ja neljännen muodostaisivat pohjoisen Uudenmaan kunnat.
Kummassakin vaihtoehdossa jokainen kunta liittyisi vähintään yhteen muuhun kuntaan. Sipoo menisi Helsingille. Tuusula liitettäisiin toisessa vaihtoehdossa Keravan kanssa Vantaaseen, toisessa se jaettaisiin.
Molemmissa tapauksissa tarvittaisiin selvittäjien mukaan myös metropolihallintoa. Sen vahvuus riippuisi siitä, millaisia kuntaliitoksia kunnat saavat aikaan: mitä pienemmät liitokset, sitä vahvempi yhteishallinto, jonka valtuusto valittaisin vaaleilla.
Metropolihallintoa tarvitaan erityisesti alueelle kaavailtujen 200 000 työpaikan ja 300 000 asukkaan majoittamiseksi, sillä nykytilanteessa seudun yhdyskuntarakenne on hajanainen eikä kuntien yhteistyö ole toiminut, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.), asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) sekä selvittäjät Jarmo Asikainen ja Rolf Paqvalin perustelivat.
Selvittäjät ovat kiertäneet metropolialueen 14 kuntaa ja vakuuttivat, että virka- ja luottamusmiehiä on kuultu yli 150 tilaisuudessa.
Lopputuloksena on kuitenkin, että esimerkiksi Tuusula, Kerava ja Sipoo on liitetty kumppaniin, jota ne eivät ole missään tilanteessa halunneet.
”Jos olisimme kuunnelleet yksittäisiä kuntia, olisimme joutuneet kaaokseen”, Asikainen sanoi.
Kunnilla on kymmenen viikkoa aikaa antaa lausuntonsa esitykseen tai esittää muuta. Virkkusen mukaan kuntia kuunnellaan, eikä valtuustojen kantaa ohiteta helposti.
Pakkoliitoksen voisi laukaista vaikea taloustilanne tai valtuuston kannan vastainen kansanäänestyksen tulos. Muutoin kynnys pakkoliitoksiin on korkea, Virkkunen vastasi kysymykseen Sipoon ja Kauniaisten mahdollisesta kohtalosta.
”Niiden täytyy käynnistää liitosselvitykset, koska kriteerit täyttyvät”, Virkkunen muotoili.
”Vapaaehtoisuus on hallitukselle tärkeää, ilman kuntien yhteistyötä tätä on aika mahdotonta tehdä”, Kiuru sanoi.
”Helsingin kaupunginhallituksen mielestä hallitus voisi harkita toimivaltansa lisäämistä”, sanoi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Sen sijaan Espoon, Vantaan ja kymmenen ympäröivän Kuuma-kunnan edustajat pitävät kiinni vapaaehtoisuudesta.
Kymmenen ympäryskuntaa ovat linjanneet haluavansa ensisijaisesti pysyä itsenäisinä.
Kuuma-kuntia edustanut Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo sanoi MT:lle tuoneensa myös pienempien kuntien kantoja esille, mutta silti Tuusula jaetaan esityksessä. Hän ennakoi kovaa keskustelua kaikissa Kuuma-kunnissa ja omassa, keskustajohtoisessa Mäntsälässään. Mäntsälän kapinasta hän ei vielä puhuisi.
Muitakin vaihtoehtoja on, muiden muassa kuntaliitokset muiden kuin esitettyjen kuntien kanssa, sekä osakuntaliitokset. Niistä seurannee vahva metropolihallinto, joka veisi kunnilta kaavoitusvaltaa. Myös sosiaali- ja terveysasiat ovat menossa isäntäkunnille.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Hallitus voisi harkita
toimivaltansa lisäämistä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
