Huoltovarmuudella ja ruokaketjun oikeudenmukaisella tulonjaolla paljon ystäviä hallitustunnusteluissa ‒ MT perkasi Orpolle annetut vastaukset

Hallitustunnustelija Petteri Orpo pyysi puolueilta vastauksia. Riikka Purran Perussuomalaiset vastasi, Keskusta ei. Kuva: Heikki Saukkomaa

Hallitustunnustelut nytkähtivät tiistaina eteenpäin, kun puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin saapuivat.

Vastausten ja niistä käytävien keskustelujen perusteella päätetään, mitkä puolueet etenevät varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Maaseudun Tulevaisuus koosti pääpuolueiden vastaukset kysymykseen, joka koski konkreettisia keinoja suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuuden parantamiseksi.

Keskusta ei vastannut hallitustunnustelijan kysymyksiin, ja puolue sanoo menevänsä oppositioon. Puolue kuitenkin linjasi yleisluonteisesti, että se puolustaa Suomea, huoltovarmuutta ja kaikkien alueiden elinvoimaa.

Perussuomalaiset muistuttaa vastauksessaan, ettei liiallisella ilmastokunnianhimolla tai kansallisilla päätöksillä tule vaikeuttaa alkutuotannon toimintaedellytyksiä, ja että elinvoimainen maataloussektori on huoltovarmuuden perusta.

Puolue vaatii suomalaisen metsäpolitiikan pitämistä kansallisissa käsissä, päätösvaltaa metsistä ei saa luovuttaa EU:lle.

SDP haluaa tukea metsäteollisuudessa korkeamman jalostusarvon tuotteiden luomista ja vientiä sekä jatkaa puurakentamisen edistämistä.

SDP myös katsoo, että Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa, jotta kestävästi toimiva metsäteollisuus nähdään jatkossakin osana unionin ilmastopoliittisia ratkaisuja.

Maatalouspolitiikassa puolueen tavoite on turvata suomalaisen ruoan huoltovarmuutta rakentamalla ilmastokestävämpää ruokajärjestelmää. SDP luettelee tähän tukun keinoja: esimerkiksi kotimaista lannoitetuotantoa ja maaperän kasvukuntoa parantavien menetelmien käyttöä on lisättävä.

Työtä maatalouden kannattavuuden sekä viennin edistämisen eteen on puolueen näkemyksen mukaan jatkettava pitkien, ylivaalikautisten ohjelmien avulla.

Vasemmistoliitto painottaa vastauksissaan niin ikään huoltovarmuutta. Puolue haluaa ruokaketjuun oikeudenmukaista tulonjakoa ja alkutuottajien aseman parantamista, tarvittaessa vaikka lainsäädäntöä muuttamalla.

Puolue kieltäisi turkistarhauksen kokonaan ja lyhentäisi eläinten hyvinvointilain siirtymäaikoja.

Metsäteollisuudessa vasemmistoliitto korostaa hakkuutapojen uudistamista, jotta arvokas tukkipuu päätyisi korkeamman jalostusarvon toimintaan. Yksityismailla olevat vanhat metsät puolue ottaisi suojeluun määrärahoja kasvattamalla.

Vihreät uudistaisi metsäpolitiikkaa niin, että metsien käyttö on kestävää ilmaston, luonnon ja metsänomistajien kannalta. Puolue linjaa, että tämä on myös metsäteollisuuden tulevaisuuden kilpailukyvyn avain.

Myös vihreät haluaa varmistaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden ja huolehtia, että tuotetusta ruoasta saa reilun hinnan. Kannattavuus kohenisi puolueen mukaan vahvistamalla alkutuotannon roolia ruoan arvoketjussa, tukien suuntaamisella vahvemmin aktiiviviljelyyn ja parantamalla peltomarkkinoiden toimivuutta.

Maataloudessa olisi vihreiden mukaan panostettava entistä enemmän luomutuotantoon ja uudistavan viljelyn menetelmiin. Vihreät kieltäisi vasemmistoliiton tapaan turkistarhauksen.

Kristillisdemokraatit puolestaan vaatii toimia, jotka vahvistavat luottamusta mahdollisuuksiin harjoittaa maatalouselinkeinoa kannattavasti. Puolueen mukaan Suomen on vältettävä luomasta alalle uusia velvoitteita ja kulueriä, ja päinvastoin karsittava nykyisiä.

Esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero on tarpeen poistaa, vastauksessa linjataan.

RKP puolestaan korostaa maanomistajien oikeusturvaa sekä omaisuudensuojaa. Puolue myös haluaa uudistaa lunastuslain tulevan vaalikauden aikana.