vierasyliö Maailman kauppajärjestön WTO:npäästävä Balilla sopuun pelisäännöistä
Kansainvälisen kaupan esteiden madaltamiseksi yli kymmenen vuotta käytyjen tuloksettomien neuvottelujen jälkeen Maailman kauppajärjestö WTO:n 159 jäsenmaata ovat palaamassa neuvottelupöytään sinetöidäkseen maailmankaupan pelisääntöjä koskevan sopimuksen tämän vuoden loppuun mennessä.
WTO:n Dohan kierroksen alkuperäisiin tavoitteisiin nähden nyt tavoitellaan huomattavasti vaatimattomampaa sopimusta. Sopimuksen toivotaan silti tarjoavan tarvittavan lisäruiskeen maailmantalouden kasvun vauhdittamiseksi.
Joidenkin analyytikoiden mukaan sopimus voisi lisätä maailmankaupan liikevaihtoa nykyisestä 18 biljoonasta dollarista jopa biljoonalla dollarilla.
WTO:n äskettäin nimitetty brasilialainen pääsihteeri Roberto Azevedo yrittää saada läpi sopimuksen niin sanotusta ”pienestä paketista” WTO:n ministerikokouksessa Indonesian Balilla 3.–6. joulukuuta.
Kyseinen paketti koostuu sopimuksesta tavarakaupan liikkumisen helpottamiseksi, erinäisistä maatalouskauppaa koskevista erityiskysymyksistä ja kehityskysymyksistä, jotka ovat erityisen tärkeitä vähiten kehittyville maille.
Maailmanlaajuisen kauppasopimuksen syntyminen olisi suuri voitto Azevedolle, joka on varoitellut WTO:n olemassaolon kuihtuvan täysin merkityksettömäksi, mikäli Balilla ei päästä konkreettisiin tuloksiin.
WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut ovat keskeytyneet monta kertaa sitten neuvottelujen alkamisen eli vuoden 2001.
Suurimmiksi esteiksi sopimuksen syntymiselle ovat muodostuneet teollisuusmaiden, kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin, ja toisaalta nousevien kehittyvien talouksien kuten Intian ja Kiinan, väliset erimielisyydet kotimaisten markkinoiden vapauttamisesta ulkomaiselle kilpailulle.
Tällä hetkellä sopimuksen syntyminen näyttää kuitenkin mahdolliselta, koska se ei sisällä poliittisesti arkaluonteisia asioita kuten kaupan esteiden vähentämistä teollisuustuotteissa ja palveluissa, eikä myöskään tekijänoikeuksien suojaamista.
Käsillä olevassa sopimuspaketissa keskitytään sen sijaan helpottamaan tavaroiden kulkua rajojen yli virtaviivaistamalla tullimenettelyjä ja parantamalla liikennejärjestelyjä, joilla voidaan edistää maailmankauppaa.
Maatalouskauppaan liittyvät erimielisyydet ovat yksi vaikeimpia asioita ratkaistavaksi. Erityisesti Intialla on omia erityisehtojaan. Kuten monet muut kehittyvät taloudet Intia on vahvistanut viime vuosina ruokaturvapolitiikkaansa vastauksena viimeaikaisiin elintarvikkeiden suuriin hintavaihteluihin.
Intia on ottanut käyttöön tukia saavuttaakseen kansalliset ruoantuotantotavoitteensa. Nämä tuet saattavat kuitenkin kasvaessaan rikkoa WTO:n sääntöjä.
Intian johdolla kehittyvien talouksien maiden ryhmä onkin vaatimassa sääntömuutoksia. Rikkaat teollisuusmaat ovat kuitenkin haluttomia antamaan periksi, koska pelkäävät markkinoiden menettämistä kehitysmaissa.
Mikäli sopimusta ei Balilla synny, niin sekä Dohan kierros että WTO:n merkitys vähenevät ja valtiot keskittyvät solmimaan kahdenvälisiä ja alueellisia kauppasopimuksia, joissa puolestaan kehittyneet teollisuusmaat ja uudet nousevat talousmahdit sanelevat globaalin kauppajärjestelmän ehdot.
Köyhät taloudet Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ovat pitkälti riippuvaisia WTO:sta saadakseen äänensä kuuluviin. Näin ollen näillä mailla on eniten menetettävää WTO-järjestelmän kuihtuessa.
Jos taas Balilla päästään sopuun edes ”pienestä paketista”, se lisää osallistujien uskoa siihen, että Dohan kierros ei ole kuollut.
Konkreettiset neuvottelut todennäköisesti jatkuisivat myös Balin sopimuksen jälkeen, koska Dohan työohjelma kattaa noin 20 kaupan alan kysymystä, joista Balin paketti koskettaa vain kolmea asiaa.
Vaikka sopimus Balilla syntyisikin suuret talousmahdit kuten USA ja EU jatkavat panostustaan myös kahdenvälisiin ja alueellisiin vapaakauppasopimuksiin, joissa tuloksia on helpommin ja nopeammin saavutettavissa. Sopimuksen ulkopuolelle jääneet maat saattavat joutua syrjäytetyiksi.
Lisäksi alueelliset kauppasopimukset alentavat vain kaupan esteitä, mutta eivät vähennä kauppaa vääristävän kotimaisen tuen määrää maataloustuotannolle.
WTO on ainoa foorumi, joka pystyy käsittelemään tätä vaikeaa ja tulenarkaa kysymystä niin kehittyneiden kuin kehitysmaidenkin kannalta ottaen samalla huomioon valtioiden huolet ruokaturvasta ja maaseudun elinvoimasta.
Dohan neuvottelukierroksella koettujen monien pettymysten jälkeen sopimus Balilla merkitsisi luottamuksen palautumista WTO-järjestelmään.
Vaikka kysymyksessä onkin varsin vaatimaton uudistuspaketti, niin se voi olla ainoa tapa pelastaa Dohan kierros ja samalla pitää monenvälinen kauppajärjestelmä elävänä. Tällä olisi suuri merkitys erityisesti köyhille kehitysmaille.
ELLEN HUAN-NIEMI
JYRKI NIEMI
Huan-Niemi on vanhempi tutkija ja Niemi maatalouspolitiikan
professori Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
