Turkistarhaajia solvataan ja uhkaillaan verkossa – käsiksi käynti harvinaista mutta ei tavatonta

Iskut turkistarhoille ovat vähentyneet, kun turkisten käytön vastustaminen on siirtynyt verkkoon. Kuva: Johannes Tervo

Elokuun alussa Lahden kuninkuusraveissa vierailleeseen Mikko Mäkipelkolaan kävi käsiksi hänelle entuudestaan tuntematon nainen, joka huitaisi häntä kasvoihin jättäen otsaan kaksi naarmua.

Mäkipelkolan mukaan syy huitaisuun oli hänen ammattinsa.

Hän kertoo aloittaneensa tavanomaisen keskustelun kahden naisen kanssa muun seurueen ollessa hakemassa lisää juotavaa.

"Kysyin, mistä päin he olivat ja muuta tavallista juttelua", hän sanoo.

"Itse kerroin olevani turkistarhaaja Pohjanmaalta. Sitten keskustelun sävy kiihtyi"

Hänen mukaansa keskustelukumppanit alkoivat tässä vaiheessa kovaan ääneen haukkua turkistarhausta. Samoihin aikoihin hänen vaimonsa palasi pöytään, ja yritti asettua tilanteeseen väliin.

"Sitten he rupesivat lämmittelemään emäntää, jolloin sanoin että nyt kyllä häivytte. Siinä toinen heistä sitten huitaisi kasvoihin niin, että silmälasit tippuivat ja otsaan tuli naarmut."

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissisen mukaan turkistarhaajiin kohdistuva väkivalta on harvinaista. Haukkumista ja uhkailua tapahtuu useammin, erityisesti verkossa.

"Rikosilmoitukseen johtavia asioita tulee yleensä noin kerran vuodessa", hän sanoo.

Aktiivista ja kiivasta keskustelua turkistarhauksesta käydään esimerkiksi Suomen turkiskasvattajien Facebook-sivuilla. Nissisen mukaan sivustolla on päätetty tietoisesti, ettei kommentteja poisteta.

"Aluksi alatyylistä kielenkäyttöä sisältäviä kommentteja poistettiin, sitten päätettiin antaa keskustelun olla kaikkien nähtävillä", hän sanoo.

Nissisen mukaan liiton jäseniä on opastettu noudattamaan hyviä tapoja ja sopivaa kieltä ryhmässä kommentoidessaan. Usein ennen Facebookiin kommentointia vastauksia mietitään ja pureskellaan esimerkiksi Whatsapp-viestipalvelussa.

Asiattomuuksia ja nimittelyä kommenttiketjussa esiintyy sekä turkistarhauksen vastustajien että sen puolustajien puolelta. Videoklippiin turkistarhaajasta on kommentoitu muun muassa, ettei tällaisen miehen ole oikeus edes elää.

Toisessa kommenttiketjussa Animalian paita päällä profiilikuvassaan esiintyvää kommentoijaa nimitellään ämmäksi, jolla aivosolu etsii kavereita.

Nissinen myöntääkin, että keskustelu kuumentaa helposti tunteita myös turkistarhauksen puolustajien parissa. Yksi syy ryhmän perustamiseen olikin patoutunut sanomisen tarve.

Alatyylistä kommenttikenttäväittelyä ikävämpääkin verkkoaktivismia esiintyy asian ympärillä. Turkiskasvattajien Facebook-ryhmässä aktiivisesti toimivan Sami Pesosen omalle Facebook-seinälle alkoi ilmestyä uhkaavia ja solvaavia kommentteja.

Pesosen julkaisemiin kuvin ja päivityksiin kommentoitiin muun muassa haukkumalla häntä pedofiiliksi ja vaimonhakkaajaksi. Sama kommentoija puhuu ryhmässä aktiivisesti turkistarhausta vastaan.

Hän kommentoi muun muassa saaneensa Pesosesta elinikäisen ystävän, ja sen alle, että kohta on loppu. Pesonen kertoo asentaneensa tapauksen johdosta valvontakamerat pihapiiriinsä.

Hän toivoo, että turkistarhauksen vastustajat kohdistaisivat kritiikkinsä alaan, eivätkä hyökkäisi yksittäisten tarhaajien kimppuun.

"Kaikilla saa olla mielipiteitä, ja pitääkin olla", hän sanoo.

"Asiat saavat kyllä riidellä keskenään, mutta ei aleta uhkailemaan tarhaajia tai heidän perheitään."

Molemmat tarhaajat kertovat tehneensä tapauksista rikosilmoituksen. Nissinen ei tiedä, että muita rikosilmoitukseen johtaneita tapauksia olisi tänä vuonna ollut.

"Pitkässä kaavassa viime vuosina on onneksi ollut rauhallisempaa. Sekä tarhaiskut, että turkisliikeiskut ovat harventuneet", hän sanoo.

Nissisen mukaan iskuista on siirrytty 2000-luvulla somevaikuttamiseen, jossa silloin tällöin esiintyy sanallista uhkailua ja haukkumista.

"Nyt, kun olemme itse aktivoituneet viestinnässä, myös turkistarhauksen vastustajat ovat aktivoituneet", hän sanoo.

Aiempia väkivaltatapauksia hän ei kuitenkaan muista.