Maito-oireilun taustalla on monia syitä
Kuluttajalla riittää pähkäiltävää maitohyllyllä. Kannattaisiko ostaa homogenoitua maitoa vaiko homogenoimatonta luomumaitoa? Sopiiko laktoositon maitojuoma liki kaikille? Tilamaitoa saadakseen pitää jo nähdä hieman vaivaa. Kuva: Viestilehtien arkistoRavintoloitsija Marja-Liisa Jäntti Turengin Asemalta on huomannut, että silloin tällöin asiakkaat vaativat ruokaa, joka on valmistettu laktoosia sisältävistä maitotuotteista. He ovat aistineet saavansa laktoosittomista maitotuotteista oireita. Lisäksi halutaan syödä mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa.
Jänttiä asia on jäänyt askarruttamaan. Voisiko laktoositon maito olla sopimatonta ihmisille, joiden elimistö pystyy luontaisesti hyödyntämään maitosokeria?
Alle viidenneksellä suomalaisista on geeni, joka heikentää elimistön kykyä pilkkoa laktoosia. Monissa perheissä ja julkisissa keittiöissä ruuat tehdään laktoosittomiksi, jotta ne käyvät kaikille.
Gastroenterologian erikoislääkäri Kaija-Leena Kolho Helsingin Lastenklinikalta ei pidä todennäköisenä, että laktoosittomat tuotteet aiheuttaisivat oireita normaalia maitoa sietäville ihmisille. Tosin asiaa ei ole tutkittu. Hän arvelee, että oireiden taustalla on muita tekijöitä.
”Kaikki maito-oireet eivät ole vain laktoosista johtuvia. Voi olla, että maidossa on joku muu tekijä, joka ärsyttää suolta”, Kolho pohtii.
Tai sitten koetut oireet johtuvat jostain muusta ravinnon ainesosasta, kuten imeytymättömistä hiilihydraateista. Esimerkiksi kevyttuotteissa käytetyt kuitulisät voivat aiheuttaa laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita.
Maidon sietokykyyn vaikuttaa myös, juodaanko sitä tyhjään vatsaan vaiko ruuan kanssa. Jotkut sietävät maitoa paremmin kuumennettuna.
”Suurin osa laktoosi-intoleranteista sietää maitoa jonkin verran, jos sitä nautitaan ruuan kanssa. Sieto on hyvin yksilöllistä. Jos epäilee, että saa vaivoja jostakin, kannattaa tutkailla, onko ruokavalio muuttunut muutenkin.”
Esimerkiksi smoothievillitys on muuttanut monen ruokavaliota nestemäiseksi, mikä voi vaikuttaa vatsan toimintaan.
Jotkut henkilöt kokevat saavansa kotimaisesta maidosta oireita, mutta tuntevat oireiden helpottavan ulkomailla. Kolhon mukaan maidon koostumuksessa ja käsittelyssä, kuten homogenoinnissa ja pastöroinnissa, ei ole länsimaiden välillä eroja, jotka voisivat selittää ilmiön.
”Näin ollen vain Suomessa koetut suolioireet eivät luultavasti liity maidon käsittelyyn, vaan muuhun ruokavalioon, kuten esimerkiksi ruisleivän ja kahvin runsaaseen käyttöön”, Kolho arvelee.
Samalla hän toppuuttelee intoa juoda tilamaitoa, jossa piilee vakavien suolitulehdusten riski. Maitoa ei turhaan pastöroida.
Annals of Family Medicine -lehdessä julkaistun Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan raakamaito ei ole sen parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsivälle kuin tavallinen kaupan maito.
Julkisuudessa paljon esiintyvä lääkäri Antti Heikkilä uskoo, että maidon homogenointi eli rasvojen pilkkominen aiheuttaa laktoosi-intoleranssiksi tulkittuja vaivoja.
Tutkimuksissa maidon homogenoinnin eli rasvojen pilkkomisen on raportoitu lisäävän maitoyliherkkien hiirien allergisia reaktioita. Sen sijaan eroja ei ole havaittu siinä, miten maitoallergiset lapset ja aikuiset sietävät homogenoitua ja homogenoimatonta maitoa.
Näin ollen homogenointi ei selitä maidon aiheuttamia suolioireita silloin, kun yliherkkyys on jo syntynyt. Kolhon mukaan kysymys herää, voiko homogenoimattoman maidon käyttö lapsuudessa vähentää allergian kehittymistä.
Luomumaidon suosiminen on yksi keino välttää homogenointia.
Vatsavaivojen hoidossa oman elimistön kuuntelu on tärkeää. Kolhon mukaan aikuiset eivät välttämättä tarvitse maitoa ravinnokseen, joten siitä voi tarvittaessa luopua.
Kenties osa suomalaisista juo maitoa turhan paljon. Lapsille liikakulutus voi aiheuttaa muun muassa anemian oireita.
”Suositellaan, että maitoa juotaisiin alle litra päivässä”, Kolho sanoo.
Hän kertoo, että parhaillaan tutkitaan, edesauttaako maito joidenkin tulehdusten syntyä.
Länsimaissa suolitulehdusten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, eikä ilmiöön ole löydetty syitä.
KATJA LAMMINEN
Monissa
perheissä ja
julkisissa keittiöissä ruuat tehdään
laktoosittomiksi,
jotta ne
käyvät kaikille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
