UUTISTAUSTA Kadottiko kokoomus korvansa?
Kokoomus on viimeisimpien kannatusmittausten mukaan menettänyt ykkösasemansa sekä puolueena että pääministerin nimenä keskustalle ja Juha Sipilälle. Kaksi vuotta pääministerinä toimineen Jyrki Kataisen väsymyksestä ja jaksamisesta puhutaan, mutta onko se vain panettelua? Voisiko kannatusmuutoksen takana olla kysymys myös politiikan muutoksesta?
Puolueessa arvioidaan, ettei kokoomuksen poliittinen alamäki johdu Kataisen väsymyksestä, sillä tämä on nuori ja hyväkuntoinen.
Vika on sen sijaan politiikan tekemisessä. Kannatusta ovat syöneet ja julkikuvaa haalistaneet kunta-, sote- ja osinkoverouudistus sekä ylimielisenä pidetty asenne esimerkiksi piensijoittajia kohtaan.
Kuntauudistuksen tuoksinassa on näyttänyt siltä, että virkamiehet vievät ja poliittinen visio puuttuu.
Puheenjohtajan viljelemästä ”fantastisuudesta” ja puolueen korvista väännetään vitsejä, vaikka ne ovatkin varmasti osa huolella mietittyä brändiä.
Kuuntelevasta on tullut kansan silmissä kovakorvainen, joka vie väkisin läpi uudistuksia. Tervettä määrätietoisuutta on alettu pitää runnomisena.
Jos kurssia aiotaan muuttaa, korvat on avattava: on kuunneltava uudistusten kohteita ja annettava arvoa tavallisille ihmisille ja heidän huolilleen.
Tehty politiikka on auttanut selvästi oppositiota.
Varsinkin keskustan kuvataan ”asemoineen siilonsa niin, että tuottaapa kokoomuksen kotimaan politiikka mitä sontaa tahansa, se muuttuu lennossa mannaksi keskustalle”.
Perussuomalaiset taas kääntävät taitavasti kokoomuksen EU-tekemiset omaksi edukseen.
Kokoomuksen olisi nyt paikallaan pohtia tilannettaan, sillä pitkä aika hallituksessa voi alkaa turruttaa. On ihmetelty, kuinka suosio onkin voinut säilyä myös talouden alamäessä. Vastaus on ollut, että luotettavalla asiainhoidolla.
Mutta nyt vastuu alkaa ehkä painaa ja tutut naamat kyllästyttää, eräs politiikan jo jättänyt puolueen naiskonkari arvioi nykytilannetta.
Mielipidemittauksissa ykköspaikkaa pitää keskusta, mutta tulevat hallituskuviot ovat kaksien vaalien takana.
Keskustalla voi olla haluja niin kokoomus- kuin demariyhteistyöhön. Tosin SDP:llä on kirimistä kannatuksessa ja ehkä linjassakin. Kokoomuslaisten mielestä demareiden ongelmat ovat ”giganttisia” heihin verrattuna.
Perussuomalaisten suuntaus on arvoitus, sillä puolue leijuu pitkälti puheenjohtajansa päätösten perässä.
Osa kokoomusväestä toivoisi linjanmuutosta oikealle, osa vasemmalle. Soraäänet kuuluvat politiikkaan, sillä yksimielisyys kielisi joko epädemokraattisesta johtamisesta tai aivottomista jäsenistä.
Jotkut ovat tyytymättömiä hallituksen yrittäjä- ja jotkut aluepolitiikkaan. Elinkeinoilta viedään mahdollisuuksia sulkemalla lentokenttiä, antamalla tiestön rapautua ja karsimalla maakuntien koulutusta.
Toiset taas toivoisivat Kataiselta ronskimpaa markkinamenoa silläkin uhalla, että käännös oikealle voisi tehdä loven kannatukseen.
Markkinatalouden suuntaan liputtaa ajatuspaja Libera, jonka tutkimusjohtajan Elina Lepomäen mielestä kokoomusjohtoinen hallitus harjoittaa vasemmistolaista politiikkaa. Kapeampi hallituspohja antaisi etenkin kriisitilanteissa mahdollisuuden tehdä koviakin päätöksiä.
Hän arvostelee yritystukia elinkelvottomien yritysten tekohengittämisestä, valtion sääntelyä esimerkiksi kauppojen aukioloajoissa ja julkisen sektorin paisumista. Samat naiset voisivat tehdä samat työt yrittäjinä.
”Jos julkisen talouden osuus kansantuotteesta on 56 prosenttia, elämme lähempänä suunnitelma- kuin markkinataloutta. Menot ovat kasvaneet, hyvinvointi ei”, Lepomäki vastaa niille, jotka puhuvat hyvinvointivaltion alasajosta.
Terveydenhuolto tai koulutus voidaan kyllä maksaa julkisista verovaroista. Kunnan ei tarvitse tuottaa sitä eikä sitoutua vuosikausiksi yhteen palveluntoimittajaan, kun asiakkaalle annetaan palveluseteli.
”Aito hyvinvoinnin lisääminen ei onnistu valtiojohtoisesti. Suurimmat mullistukset hyvinvoinnin kannalta ovat olleet markkinatalous ja vapaa kauppa. Ei kännyköitä ja iPadeja ole valtioiden komiteoissa tehty”, Lepomäki sanoo.
Sen enempää kokoomuksen politiikkaa Lepomäki ei suostu ruotimaan, vaikka onkin puolueen uusmaalainen varakansanedustaja.
Haastattelusta kieltäytyy myös kokoomuksen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Wille Rydman. Hän on kannattanut kuntien pakkoliitoksia, vastustanut pakkoruotsia ja vaatinut tiukempaa maahanmuuttajapolitiikkaa, vetänyt siis oikealle.
Mielipiteiden pihtaus kertonee poliittisesti herkästä tilanteesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
