Työpöydällä säilytty sammakko – tämä ammatti ei sovi herkimmille
Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti tuntee Suomen laajimpiin lukeutuvan luonnontieteellisen kokoelman kuin omat taskunsa.
Huolellisesti konservoitu näyte säilyy tutkimuskelpoisena vuosikymmeniä, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti kertoo. Kuva: Tuomo KesäläinenKatonrajassa komeilee lähes nelimetrinen niilinkrokotiili. Se on Turun yliopiston eläinmuseon uusimpia ja suurimpia tulokkaita. Täytetyssä matelijassa näkyy konservaattori Ari Karhilahden kädenjälki.
”Eläin painoi kuollessaan 500 kiloa. Se ei mahtunut työhuoneeseeni, joten konservoin sitä raisiolaisessa autotallissa”, Karhilahti naurahtaa ja on kunnostamastaan matelijasta selvästi ylpeä.
Konservaattorin työhuoneessa roikkuu kuivuvia lintuja. Pöydällä lepää lasipurkkeihin säilöttyjä sammakoita, liejutaskurapuja ja muita otuksia.
”Konservaattorin työ on konservoida eläimet siihen kuntoon, että ne säilyvät ja niitä voidaan hyödyntää tutkimus- ja opetustyössä mahdollisimman pitkään”, Karhilahti selventää ammattinimikettään.
Vanhaa eläintä ei saa mistään, mikäli sitä ei ole aikanaan konservoitu oikeaoppisesti. Työssä korostuu museon merkitys vanhan tiedon säilyttäjänä. Siksi se on tehtävä huolellisesti.
”Kokoelmistamme lähetettiin juuri yli 50 vuotta vanhoja kymmenpiikkejä analysoitaviksi Helsinkiin.”
Karhilahti on työskennellyt eläinmuseossa pian 40 vuotta. Vaikka vuosiin mahtuu paljon huikeita kokemuksia, normaali työpäivä alkaa sähköpostin avaamisella.
”Merkittävältä osin tämä on yleisöpalvelua. Vastaamme ihmisten kysymyksiin ja autamme lajitunnistuksessa. Tappo-ohjeita emme jaa, mutta esimerkiksi tuholaisen kohdalla kerromme, onko sitä syytä hävittää vai ei.”
Herkimmille työ ei sopisi. Viime keväänä Karhilahti keräsi 150 petoeläimen maksaa Evirassa tehtyjä analyyseja varten. Testeissä kartoitettiin jyrsijämyrkkyjen kulkeutumista petojen elimistöön.
Toisaalta 1 000 kirjosiepon valemunan muovailu ja niiden maalaaminen tarkoitusta varten teetetyllä sprayllä kuulostaa hyvinkin leppoisalta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
