Perunarutto voi levitä nopeasti
AJANKOHTAISTA KASVIN-
SUOJELUSTA
Sademäärissä on ollut suurta vaihtelua eri puolilla Suomea. Joillakin paikkakunnilla on satanut vain muutama millimetri koko kesänä, kun muutamien kilometrien päässä on vettä tullut enemmän kuin riittävästi.
Veden vaivaamilla alueilla on nyt suotuisat olot ruton maatartunnan puhkeamiselle. Perunapelloilla, joilla on neljän viime vuoden aikana tavattu ruttoa, voi olla maatartuntavaara. Sellaiset pellot on ruiskutettava viimeistään nyt ja muut lohkot lähiaikoina ennen kasvustojen sulkeutumista.
Kasvavaan varsistoon suositellaan ruiskutettavaksi lehden laajenemiskasvua suojaavia aineita, joita ovat muun muassa Revus, Revus Top, Acrobat, Consento, Tanos ja Curzate. Kahden viimeksi mainitun tehoaine hajoaa hieman muita nopeammin, 5–7 vuorokaudessa. Sisävaikutteiset aineet laimenevat kuitenkin nopeasti kasvin kasvaessa, joten ruiskutusväliä ei saa yhtään pidentää annetuista ohjeista.
Kovassa ruttopaineessa varrenkasvuvaiheeseen voi sisällyttää myös yhden ruiskutuskerran Ridomilia tai Epokia. Kyseiset valmisteet liikkuvat hyvin kasvissa ja puhdistavat mahdollisen alkavan ruttotartunnan kasvista. Epok suojaa lisäksi pahkahomeelta.
Hyvin imeytyvänä aineena Ranman suojaa myös laajenevaa lehteä, mutta sopii sateenkestävänä paremmin keskivaiheen ruiskutuksiin.
Mankotsebivalmisteet ovat hyviä perusaineita ruiskutusohjelman keskivaiheilla, kun varrenkasvu on laantunut.
Varsistonkasvuvaiheessa ruiskutusväli voi olla korkeintaan viikon, jotta uusi kasvu saadaan suojattua. Kukinnasta eteenpäin ruiskutusväliä voi hiukan pidentää.
Useat rutontorjunta-aineet suojaavat myös lehtipoltteelta. Amistar (atsoksistrobiini) tehoaa lehtipoltteeseen hyvin, mutta sen lisäksi on erikseen huolehdittava rutontorjunnasta.
Monet viljelijät ovat käyttäneet lehtilannoitteita virkistämään hallan vioittamia perunakasvustoja. Kasvustohavainnoissa on huomattu, että lehtilannoitteen ja rutontorjunta-aineen sekoittaminen saattaa joissakin oloissa ja joillakin lajikkeilla aiheuttaa vioituksia perunan lehteen, vaikkei torjunta-ainepakkauksessa tai sekoitustaulukoissa ole niiden sekoittamista kiellettykään.
Peruna-ankeroisen vioitus näkyy vuosi vuodelta laajenevina, kitukasvuisina laikkuina perunakasvustossa. Ankeroisen vioittamassa kasvissa on lyhyet ja haaroittuneet juuret ja kasvi näyttää kärsivän veden puutteesta.
Saastunnan aiheuttajana on todennäköisimmin keltaperuna-ankeroinen, josta on maassamme pysyvä kanta, mutta valkoperuna-ankeroislöytöjen jälkeen senkään mukanaolo ei ole pois suljettu.
Sekä kelta- että valkoperuna-ankeroinen ovat vaarallisia kasvituhoojia, joista on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.
Ensimmäiset koloradonkuoriaiset ovat löytyneet Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Kun epäilet löytäneesi koloradonkuoriaisia, ota epäilyttävät kuoriaiset talteen ja ilmoita havainnosta Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407.
Laita epäilyttävä kuoriaisaikuinen, toukka tai lehdellä oleva munaryhmä esimerkiksi lasipurkkiin ja laita ruuaksi perunan lehtiä.
Tarkastaja tekee kuoriaisen lajimäärityksen ja torjuntasuunnitelman. Merkitse kuoriaisen löytymispaikka peltoon kepillä, jotta paikka löytyy myöhemmin.
Historian ensimmäinen Pohjanmaan peltopäivä järjestetään Ylistarossa Perunantutkimuslaitoksen ja MTT Ylistaron tutkimusaseman alueella tiistaina 29.7. Peltopäivässä on vahva ammattilais- ja asiantuntijasisältö ja siellä esitellään viljelyn uusinta osaamista. Lisätietoa osoitteesta: www.proagria.fi/ep/peltopaiva.
Perunantutkimuslaitos
www.petla.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
