Euroopan kemianteollisuuden puheenjohtaja: ”Kaikki kestävä kehitys liittyy tavalla tai toisella kemiaan”
Ilman kemianteollisuutta ei pysty saavuttamaan ensimmäistäkään kestävän kehityksen tavoitetta, sanoo toimialan Euroopan- järjestöä johtava Marco Mensink.
”Euroopan kemianteollisuuden yksi vahvuuksista on se, että Eurooppa on yhä suuri markkina kemialle, työvoima on koulutettua ja Eurooppa on pysynyt innovoinnin ja tuotekehityksen kärjessä – alan standardit syntyvät täällä”, sanoo Ceficin pääjohtaja Marco Mensink. Kuva: Kari SalonenKemianteollisuuden Euroopan kattojärjestön, Ceficin, pääjohtajan Marco Mensinkin viesti Suomen kemianteollisuudelle on optimistinen.
”Kaikki, mikä liittyy kestävään kehitykseen, liittyy tavalla tai toisella kemiaan. Ilman kemianteollisuutta ei pystytä saavuttamaan ensimmäistäkään kestävän kehityksen tavoitetta.”
Kestävään kehitykseen liitetään keskeisesti luonnonvarojen riittävyys. Yhdeksään miljardiin kasvava ihmiskunta tarvitsee yhä enemmän ruokaa, puhdasta vettä, asuntoja. Kemiaa tarvitaan joka puolella.
Suomessa kemianteollisuus nousi Nokian ja tietotekniikka-sektorin rajun pudotuksen jälkeen maan suurimmaksi vientitoimialaksi. Nyttemmin metsäteollisuus on mennyt kemian ohitse öljyn hinnan laskun seurauksena.
”Kierto- ja biotaloudelle kemia tarjoaa vastauksia tai on osa niitä”, hollantilaissyntyinen Mensink kertoo MT:n haastattelussa.
Mensink tuntee Suomen metsäteollisuutta erityisen hyvin. Mies on käynyt kymmeniä kertoja Suomessa työskennellessään aiemmin Euroopan paperiteollisuuden liiton Cepin johdossa.
Mensink vieraili Helsingissä Kemianteollisuuden vuosikokouksessa raportoimassa toimialan markkinoista ja tilanteesta.
EU-alueella kemianteollisuuden yhteenlaskettu myynti on kasvanut lähes 60 prosenttia 20 vuodessa, mutta Euroopan osuus kemian tuotteiden maailmanmarkkinoista on samassa ajassa puoliintunut. Vuonna 2015 kemianteollisuuden myynti EU-alueella oli 519 miljardia euroa.
Suomessa kemianteollisuus käsittää öljytuotteet, peruskemian, kuten lannoitteet ja kemiantuoteteollisuuden, lääkkeet, kosmetiikan ja muovituotteet.
Nopeimmin toimiala kasvaa Aasiassa, jossa myös väestönkasvu on kiivainta. Kiina on ylivoimaisesti suurin kemianteollisuuden markkina-alue.
Alkuvuoden kasvu on ollut vahvaa. Euroopan suurimman kemianteollisuuden yhtiön, Basfin, tammi–maaliskuun tulos tuli julki haastattelupäivänä. Myös Basfilla suuri osa liikevaihdon kasvusta kertyi Kiinasta.
Suomessa uusiutuvan energian tuotanto laajenee metsäteollisuuden miljardi-investoinnein. Metsä Group viimeistelee parhaillaan Äänekosken biotuotetehtaan investointia, ja tuotanto käynnistyy syksyllä.
Kemianteollisuus ry selvitytti vastikään toimialan taloudelliset vaikutukset Suomessa. Välilliset ja tulovaikutukset mukaan laskien kemianteollisuus työllistää lähes 100 000 ja luo vuotuista arvonlisäystä 9,4 miljardia euroa.
Investointeja erilaisiin biopohjaisiin polttoaineisiin tapahtuu Mensinkin mukaan joka puolella. Euroopassa uusiutuvan osuus liikennepolttoaineista on kymmenen prosenttia. Osuus kasvaa EU-tavoitteiden mukaisesti viidennekseen tulevina vuosikymmeninä.
EU:ssa toimiala investoi enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Yhdysvalloissa. Vuonna 2015 kemian t&k-investoinnit olivat yhteensä 9,1 miljardia euroa, USA:ssa 8,6 miljardia euroa.
USA:ssa investoinnit liuskekaasuun vievät kemianteollisuutta.
Euroopan alueella Britannian käynnistynyt eroprosessi EU:sta on toimialalle yksi keskeisistä ratkaistavista asioista kauppaneuvotteluissa.
”Englannin kanaalin ylitse kulkee vuosittain 40 miljardin euron kemianteollisuuden tuotteiden virta – 20 miljardin arvosta lasteja kumpaankin suuntaan”, Mensink kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
