Hanko sai Mannerheiminhymyilemään
HANKO
Carl Gustaf Emil Mannerheim saapui Hankoon valtionhoitaja-aikanaan helluntaina 1919.
Vierailu oli luonteeltaan yksityinen, mutta sitä ei kenraalin kaupungissa saama vastaanotto ollut. Paikalla olivat kaikki silmäätekevät maaherraa myöten. Puheita pidettiin, torvia soitettiin ja kukkia ojenneltiin.
Hangosta tuli Mannerheimin kesäparatiisi jo 1920-luvun alussa. Ensimmäiset kesänsä hän vietti Villa Thalatassa.
Pian hän kiinnostui Täktomin rajalla sijaitsevasta Suuresta Mäntysaaresta ja halusi vuokrata sen kaupungilta, johon se suostuikin markan vuosivuokralla.
Hankittuaan saaren omistukseensa kenraali rakennutti sille Villa Stormhällan.
Kaksikerroksisen talon suunnitteli Jarl Eklund. Alakerrassa oli ruokasali ja salonki, yläkerrassa makuuhuone ja vierashuoneet.
Seinät oli tapetoitu Ranskasta ostetuilla silkkitapeteilla. Kaikkialla oli Mannerheimin matkoiltaan hankkimia esineitä.
Stormhälla oli rakennettu kalliolle, mutta Mannerheim halusi sinne kauniin puutarhan, jonka hän toteutti puutarhurin avulla. Puutarhaa varten hän sai ottaa kanervaturvetta kaupungin metsästä.
Saarelle istutettiin havupuita, alppikasveja ja saniaisia sekä myös muita kalliopuutarhaan sopivia villejä kasveja.
Huvilan ympärille istutettiin ja kylvettiin kukkia, muun muassa ruusuja ja neidonkieliä, jotka loistivat värikkäinä pitkien matkojen päähän.
Saarelle tehtiin myös lampi, johon istutettiin ruutanoita.
Naapurisaarella, Pienellä Mäntysaarella, oli jo vuonna 1904 avattu Kahvila Afrika, jossa oli kieltolain aikaan melko rauhatonta.
Ilmeisesti tästä syystä Mannerheim hankki kahvilan omistukseensa ja antoi sille nimen Neljän tuulen tupa.
Mannerheim muutti kahvilan ranskalaiseksi maalaisravintolaksi.
Hän hankki Ranskasta muun muassa sinivalkoruudulliset pöytäliinat ja verhot sekä samansävyisen fajanssiastiaston. Seinillä oli koristelautasia ja lampetteja ja ikkunoilla kukkivat vaaleanpunaiset pelargoniat.
Mannerheimilla oli tapana nauttia aamiaisensa kahvilassaan. Kun hän lähti huvilaltaan, palvelusväki soitti kelloa, ja silloin kahvilassa tiedettiin panna kananmunat kiehumaan. Ennen sulkemista kenraali laski kassan itse.
Hankolaisille teetti vaikeuksia ajatella kenraalia kahvilanomistajana. Siitä kerrottiin ihastellen Hangö-lehdessäkin Mannerheimin nimeä kuitenkaan mainitsematta.
Mannerheim sopi hyvin kylpyläpaikkakunnan patruunan osaan.
Hän osallistui muun muassa rannikkosotilaiden tukemiseksi järjestettyihin iltamiin ja kylpysesongin kohokohtaan, kylvettäjättärien tanssiaisiin.
Myös Stormhällanissa järjestettiin juhlia, ja siellä vierailivat myös Mannerheimin tyttäret Anastasia ja Sophie sekä Mannerheimin muut sukulaiset.
MARJATTA HIETANIEMI
Hymyilevä kenraali – Mannerheim -näyttely Hangon museossa
Nycanderinkadulla 14.10. saakka.
31.8. saakka ti–su klo 11–16,
to myös klo 18–19.
1.9.–14.10. ke, to, la, su klo 13–15, to myös klo 18–19.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
