Kultakaivoshanke jakaa kuusamolaiset
Kuusamon kultakaivoshankkeen viiden esiintymän kultamineraalivarantoarvio on 3,4 miljoonaa tonnia. Kultamalmia louhittaisiin arviolta 0,3–0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Juomasuon esiintymä on selvästi suurin. Koelouhintamontun louhi 90-luvulla Outokumpu. Ilpo Mäkisen mukaan kullan hinta nyt hienoisessa nousussa viime vuoden laskun jälkeen. Paavo Hamunen Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSAMO (MT)
Siinä se nyt on. Suuria ristiriitoja herättävä Juomasuon koelouhintamonttu on peittynyt lumeen.
Kuusamossa keskustellaan, sopivatko Rukatunturin matkailu ja muut elinkeinot, läheiset kansallispuistot ja kultakaivoshanke samalle tontille.
Australialaisomisteisen Dragon Mining -yhtiön suomalainen tytäryhtiö Dragon Mining Oy on tutkinut Juomasuon, Hangaslammen, Pohjasvaaran, Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun esiintymiä. Niissä on kullan lisäksi muun muassa kobolttia ja uraania.
Dragon Mining on jättänyt Pohjois-Pohjanmaan elykeskukselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Kuusamon kaupunginvaltuusto ilmaisi viime maanantain kokouksessaan tyytymättömyytensä siihen.
”Keskustelu kävi siitä, onko lausunto erittäin kriittinen vai kriittinen, nyt se on kenties siinä välillä”, sanoo Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Muita lausuntoja yva-selostukseen odotetaan 10. maaliskuuta mennessä.
Projektipäällikkö Ilpo Mäkisen mukaan paikallisen yhteisön tuen saaminen hankkeelle on tärkeää. Hän ymmärtää muiden elinkeinonharjoittajien huolen. ”Emme voi tulla kuin käki ja potkia muita pois.”
Mäkinen pitää yhden miehen toimistoa Kuusamossa.
Mäkisen mukaan kaivos monipuolistaisi Kuusamon elinkeinorakennetta. Kaivos toisi suoraan sata uutta teollisuustyöpaikkaa.
Kulta tulee olemaan kaivoksen päätuote. Toinen voisi olla erikoisteräksiin käytettävä koboltti, jonka mahdollista rikastamista selvitellään.
Mäkisen mukaan tavoitteena on pitää kaivos toiminnassa vähintään vuosikymmenen ajan.
Vuonna 2012 Kuusamon väkiluku laski yli 200 hengellä. Vaikka kaikki uudet työpaikat eivät tulisi kuusamolaisille, ne voisivat hyödyttää kaupungin muita elinkeinoja.
Kaupungista löytyy niitäkin, joita jako kaivoksen puolustajiin ja vastustajiin kyllästyttää.
Juomasuon kaivoshanke on tietyllä tapaa päänavaaja. Kuusamossa ei ole muita kaivoksia, mutta esiintymiä on.
Kulta- ja monimetalliesiintymistä suurin osa löytyi jo 1980-luvulla Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa. ”Puoli Kuusamoa on käytännössä vallattu”, Halonen sanoo.
Dragon Mining osti kultakaivostoiminnan ja kultaesiintymät vuonna 2003 kaivostoiminnasta luopuneelta Outokummulta.
Yhtiö on keskittynyt malminetsinnässä ns. Käylän muodostumaan, 20 kilometrin pituiseen alueeseen, joka on osa Kuusamon vihreäkivivyöhykettä. Se aikoo jatkaa malminetsintää Kuusamossa.
Lopullinen ratkaisu kaivosasiaan tulee kaavassa. Yleiskaavatyössä linjataan, onko kaivostoiminta Kuusamossa käytännössä mahdollista.
Elinkeinojen yhteensovittaminen on Halosen mukaan ”aika hankalaa”. Kaivos tulee lähelle.
Pohjoinen louhinta-alue tulisi 2–3 kilometrin päähän Käylän ja Säkkilän kyläkeskuksista. Rukan matkailukeskukseen on matkaa 13 kilometriä. Kaivos näkyisi Rukan huipulta etäisesti.
”Kitkajokea, joka laskee kansallispuistoon, käytetään koskenlaskuun. Joki menee kilometrin päässä kaivosalueesta”, Halonen sanoo.
Eteläinen louhinta-alue tulee vielä lähemmäs matkailua. Sivakkaharju on 3–4 kilometrin päässä Rukan matkailukylästä, ja nähtävissä länsirinteiltä.
”Etäisyys on ongelma. Tässä käydään keskustelua siitä, mikä on suojavyöhyke.”
Mäkisen mukaan kaivos tulisi suurimmaksi osaksi maan alle. Pohjoinen louhinta-alue on tärkein. ”Hanke voi toteutua ilman eteläistä louhinta-aluetta.”
Yrittäjän, Pro Kuusamo -yhdistyksen varapuheenjohtajan Jokke Kämäräisen mukaan kaivoksen vaikutukset ulottuvat matkailun lisäksi maatalouden, metsätalouden, poronhoidon ja kalastuksen toiminta-alueille.
”Pöly laskeutuu suoraan laidunmaille ja viljelysmaille. Metsätaloudessa pöly vaikuttaa neulasiin isolla alalla. Vaikutus ei rajoitu vain kaivoksen tonttiin. Puhutaan pölylaskeutumasta yli viiden kilometrin säteellä.”
Mäkisen mukaan kaivos poistaisi 300 hehtaarin maa-alan metsäteollisuuden metsää käytöstä. Entä pölyvaikutukset? Niitä on selvitelty yva:ssa toiminnassa olevien kaivosten mittaustulosten perusteella.
Mineraaliainesperäisen pölyn suuren tiheyden vuoksi sen ei ole arvioitu kulkeutuvan 200–300 metriä kauemmas avolouhoksesta ja murskaamosta. Maanalaiseen louhintaan siirtyminen vähentää pölyvaikutuksia entisestään.
MTK-Kuusamo ei ole ottanut kantaa kaivoksesta puoleen eikä toiseen. Puheenjohtaja Oiva Pitkänen kertoo, että yhdistys haluaa laittaa pellot ja neulaset seurantaan, jos kaivos käynnistyy.
Kämäräisen mukaan kaivoksen vaikutuspiirissä on myös tuhansia mökkejä, kouluja ja viisi maaseutukylää.
Kuusamolaiset, lomailijat ja mökin omistajat perustivat Pro Kuusamo -yhdistyksen säilyttämään kaupungin luonto- ja matkailukuntana. Nyt jäseniä on noin tuhat.
Myös uraani herättää Kämäräisen mukaan kysymyksiä. Siihen liittyy paljon pelkoja.
Kansalaisadressi ”Ei uraanikaivostoimintaa Kuusamoon” on kerännyt adressit.com-sivustolla yli 5 600 nimeä.
Uraania ei ole tarkoitus ottaa talteen. Mäkisen mukaan uraania käsiteltäisiin Juomasuolla haitta-aineena, mikä tuo yhtiölle merkittävän kustannuksen.
Mitä kaupunginjohtaja Halonen itse ajattelee? ”Kaivos ei ole tämän päivän teknologialla tässä tilanteessa kannatettava.”
”Kun otetaan näköpiirissä olevat hyödyt ja verrataan haittoihin muille elinkeinoille, hyödyt jäävät pienemmäksi kuin haitat.”
PAULA LIESMÄKI
Varaus antaa yhtiölle
kahdeksi vuodeksi etuoikeuden hakea malminetsintälupaa. Se ei oikeuta etsimään malmeja.
Valtaus tarkoittaa aluetta,
joka on varattu kaivos-
tutkimukseen ja selvitykseen. Se on vanhan kaivoslain käsite.
Malminetsintälupaa
käytetään uudessa laissa.
Luvalla voidaan tehdä alueellisesti rajattuja tutkimuksia,
tyypillisesti kairauksia.
Kaivoslupaa kutsuttiin
vanhassa laissa kaivospiirin määräämiseksi. Kaivospiiri
tarkoittaa varsinaista kaivostoimintaa varten varattua aluetta.
Kaivosluvan hakemiseen
liittyy ympäristövaikutusten
arviointi. Vanhassa laissa
kaivospiiriä voitiin hakea
esiintymän turvaamiseksi,
vaikka ympäristövaikutusten arviointia ei ollut tehty. Uuden lain mukaan viranomaisen
pitää saada yva-selostus
ennen kuin hän voi myöntää
lupia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
