Tältä näytti 4g-verkon peitto marraskuun alussa 2016. Ajankohtainen tilanne selviää operaattoreiden verkkosivuilta. Klikkaa kuvan nuolta, niin näet miltä peittoalueet näyttivät kaksi vuotta aikaisemmin.
Maaseudun nettiyhteydet kohenivat roimasti kahdessa vuodessa - Sonera ja DNA ohittivat Elisan 4g-peitossa
Kaksi vuotta sitten Elisa alkoi rakentaa 4g:tä maaseudulle ennen muita operaattoreita, mutta nyt sen peittoaluekartta on muita reikäisempi.
Tältä näytti 4g-verkon peitto lokakuussa 2014. Klikkaa kuvan nuolta nähdäksesi ajankohtaisen tilanteen.Langattomista 4g-liittymistä on tullut muutaman vuoden kuluessa varteenotettava vaihtoehto kodin tai pienyrityksen ensisijaiseksi verkkoliittymäksi lähes koko maassa.
Kaksi vuotta sitten 4g oli saatavilla vasta tiheimmin asutuilla alueilla. Ainoastaan Elisa oli ehtinyt laajentaa peittoa merkittävissä määrin maaseudulle.
DNA ja Sonera ovat sittemmin kuroneet eroa umpeen ja ajaneet Elisasta ohikin, kun verrataan 4g-verkkojen maantieteellistä peittoa operaattoreiden julkaisemien tietojen perusteella.
DNA:n ja Soneran rynnistystä selittää pitkälti niiden yhteinen yritys Suomen Yhteisverkko, joka on rakentanut 4g:tä Itä- ja Pohjois-Suomeen kiivaasti parin vuoden ajan. Samalla operaattorit ovat tihentäneet omienkin verkkojensa peittoa.
”Tämän vuoden lopussa 99,6 prosenttia väestöstä on DNA:n 4g-verkon peittoalueella. Siirtonopeudet ovat jopa monikymmenkertaistuneet 3g-yhteyksiin verrattuna”, kertoo DNA:n tekninen johtaja Tommy Olenius.
Oleniuksen mukaan DNA teki strategisen käänteen vuonna 2010 ja laati suunnitelman, jolla kilpailijat pitäisi saada kiinni.
”Oli alueita, joilla palvelutaso oli huono tai olematon, nyt se on kattava. Emme häviä peitossa kilpailijoille kuten ehkä aikaisemmin.”
Elisan mobiiliverkoista vastaavan johtajan Sami Komulaisen mukaan yhtiön investointien painopiste on ollut kuluvana vuonna kapasiteetin kasvattamisessa, ei niinkään peittoalueen laajentamisessa.
Ilman kapasiteetin lisäystä yhteyksien nopeudet laskisivat liiaksi käytön kasvaessa.
”Yhteisverkko on rakentanut nopeasti kun katsoo kartasta peittoaluetta, mutta samalla tavalla mekin jatkuvasti rakennamme verkkoa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Haluamme olla vastaavalla tavalla läsnä. Elisan 4g-verkon alueella asuu noin 99 prosenttia suomalaisista, 3g-verkko on täysiverisesti rinnalla täydentämässä.”
Suomalaisten netin käyttö muuttuu rajusti mobiiliverkon parantumisen tahdissa.
Yhä suurempi osuus verkkoliikenteestä tulee älypuhelinten kautta, kun taas pari vuotta sitten verkkoa käytettiin paljon tietokoneeseen liitettävien ”nettitikkujen” kautta. Tietokoneiden yhteysvälineenä langattomat reitittimet ovat korvanneet nettitikut.
Operaattorit keskittyvät nyt kapasiteetin kasvattamiseen kysynnän tahdissa. Oleniuksen mukaan investoinnit mobiiliverkkoihin säilyvät nykytasolla, jos mobiilidatan käytön kasvu jatkuu yhtä rajuna kuin tähän saakka.
Komulaisen mukaan Elisa laittaa mobiiliverkkoihin vähintään saman verran rahaa kuin tähän saakka. Ensi vuonna yhtiö panostaa kapasiteetin lisäksi myös peittoalueen kasvattamiseen aiempaa vahvemmin.
Ajankohtaisin tieto peittoalueista selviää operaattoreiden verkkosivuilta:
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
