PEFC on lisännyt lahopuita ja nostanut esille korjuuvaurioita
PEFC-sertifiointi on lisännyt lahopuiden määrää metsissä ja nostanut esille korjuuvaurioita, ilmenee Gaia Consultingin selvityksestä.
PEFC-sertifioinnin vaikutuksia tutkittiin Suomessa vuosina 2000–2014. Tulokset esiteltiin Helsingissä perjantaina.
”Sertifiointi on vaikuttanut selvästi puunkorjuussa metsiin jätettävän säästö- ja lahopuun määrään”, sanoi Gaia Cosultingin johtava asiantuntija Päivi Luoma.
Viidentoista vuoden aikana Suomessa on metsiin jätetty yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä puuta eliölajeille, jotka tarvitsevat elinympäristökseen kuollutta ja lahoa puuta.
Puuston korjuuvaurioihin on Luoman mukaan kiinnitetty enemmän huomiota verrattuna siihen, jos korjuuvaurioita ei seurattaisi sertifioinnissa.
Vaurioita ei silti ole pystytty vähentämään, koska korjuuolosuhteet ovat vaikeutuneet.
Työnantajavastuuta koskevat vaatimukset ovat yhtenäistäneet toimintatapoja puunkorjuussa ja muissa metsätalouden töissä.
”Työnantajavastuu korostui haastatteluissa, mikä kertoi, että se on ollut tapetilla aiempaa enemmän”, Luoma tulkitsi.
Seminaarissa kommenttipuheenvuoron esittänyt ylöjärveläinen metsänomistaja Antti Teivaala kehui PEFC-sertifioinnin vaikuttaneen myönteisesti asenteisiin.
”Yhteistyö metsäalan eri toimijoiden kanssa on toiminut hyvin.”
Metsänomistajien Teivaala laski maksavan PEFC:n kustannuksia 50 miljoonaa euroa vuosittain, kun metsiin jätetään säästöpuita, suojakaistaleita ja luontokohteita.
”Lisähintaa puulle ei ole saatu”, Teivaala totesi.
Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä piti PEFC-sertifiointia tärkeimpänä talousmetsien monimuotoisuuden edistäjänä.
”Se on parantanut talouskäytössä olevien metsiemme monimuotoisuutta ja luontoarvoja enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä viime vuosikymmeninä.”
Metsä Boardin kestävänkehityksen johtaja Minna Kantsila korosti, ettei ilman sertifiointia maailmalla enää pärjäisi.
”Ilman sertifiointia emme myisi tonniakaan kartonkia. Emme pääsisi edes tarjouskilpailuihin.”
Tavalliset kuluttajat eivät vielä ehkä vaadi sertifioitua kartonkia, mutta suurten brändien omistajien vaatimukset ovat Kantsilan mukaan ehdottomat.
”Brändien omistajat haluvat tiedon, mistä puupohjainen raaka-aine on peräisin.”
PEFC:n kanssa kilpaileva sertifiointijärjestelmä on FSC, Kantsila muistutti.
Asiakkaat päättävät, kumpaa edellyttävät. Monille kelpaa kumpikin sertifiointijärjestelmä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Virpi Sahi totesi, ettei PEFC-
sertifioinnilla ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa.
Sahin mukaan PEFC on viestintää.
Luonnonsuojeluliitto on mukana FSC:ssä, jossa liiton mielestä on selkeämmät ekologiset määritelmät.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
