Lannanlevityksen rajoittamista ja peltojen kipsaamista kannatettiin Itämeri-vaalitentissä

Vuona 2017 lantaa levitettiin vielä lokakuun lopussa märän syksyn takia. Kuva: Pentti Vänskä

John Nurmisen Säätiö viritti maatalouspainotteisen Itämeri-vaalipaneelin Helsingin Musiikkitaloon keskiviikkona. Mukana olivat eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet Satu Hassi (vihr.), Silvia Modig (vas.), Hanna Kosonen (kesk.), Anders Adlercreutz (r.), Mari-Leena Talvitie (kok.) sekä Ville Skinnari (sd.), joka ei kuulu ympäristövaliokuntaan. Heistä kaikki ovat ehdokkaina tulevissa eduskuntavaaleissa.

Edustajilta tentattiin, aikovatko he ajaa John Nurmisen Säätiön vaaliteemoja kaudella 2019–2023.

Säätiön tavoitteena on hillitä lannanlevitystä eläintuotantoon keskittyneillä valuma-alueilla sekä peltojen raivausta etenkin turvemailla: "Peltojen ravinnetaseiden laskemiseksi on luotava lannan levitysrajat, jotka koskevat myös ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolisia tiloja. Lisäksi suurten eläintilojen ympäristöluvissa tulee edellyttää parhaan tekniikan käyttöönottoa."

Lannanlevityksen peltojen raivauksen rajoittamiseen sitoutuivat kaikki edustajat lukuun ottamatta keskustan Hanna Kososta, joka painotti, että tarvitaan tietoa, mihin ylijäämälantaa voidaan levittää.

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen huomautti, että ratkaisevaa on kehittää lannan separointia tiloilla tai biokaasutuksen jäännöksistä, jotta ravinteet saadaan karjatiloilta viljatiloille.

Toinen säätiön tavoite on maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen aloittamalla peltojen kipsikäsittely Saaristomeren alueella.

Hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmalle on myönnetty 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. Soveltuvien peltojen käsittely maksaa säätiön mukaan 33 miljoonaa euroa.

Kansanedustajista jokainen lupasi edistää peltojen kipsikäsittelyä ja pitää kiinni tai jopa lisätä vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta.

Puhdas Itämeri -hankkeiden johtajan Marjukka Porvarin mielestä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää on vihdoinkin tehostettava: "Tällä kertaa kohdentaminen ei saa vesittyä."

Asiantuntijoista ja kansanedustajista jokainen piti tärkeänä yhteistyötä Itämeren alueen maiden kanssa, jotta muun muassa Puolan ravinnepäästöt saataisiin kuriin.

Modig ja Hassi mainitsivat kasvisruokavalion tärkeäksi keinoksi hillitä ravinnepäästöjä.

Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta vahvisti, että kuluttajan ravinnepäästöjalanjäljestä 60 prosenttia muodostuu ruokavaliosta. Kuormituksen pystyy puolittamaan luopumalla lihasta ja pienentämään entisestään suosimalla Itämerestä pyydettyä kalaa.