Liikunnan näkökulma mukaan päätöksentekoon
Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt huolestuttavalle tasolle. Myös ruumiillinen työ on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti, ja yhdessä liikkumattomuuden kanssa se on aiheuttanut muun muassa lihavuuden ja siitä johtuvien sairauksien lisääntymisen.
Ongelma on ihmisten terveyden lisäksi kansanterveydellinen ja -taloudellinen. Yhteiskuntaa on kehitettävä liikuntaan kannustavaksi. Liikkumattomuudesta johtuvien kulujen hinnaksi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollossa on laskettu jopa kaksi miljardia euroa vuodessa.
Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa perheen varallisuudesta riippumatta. Koulut on saatava mukaan talkoisiin: jokaisen lapsen on voitava harrastaa ja liikkua.
Liikunnan parissa toimivia urheiluseuroja on tuettava purkamalla talkootyön normeja ja verotusta. Tarpeeton lainsäädäntö ja byrokratia eivät saa estää seurojen toimintaa ja liikunnan harrastamista.
Mahdollisuuksia arjen hyötyliikuntaan on parannettava. Hyvät lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit ja valaistut kävely- ja pyörätiet vahvistavat suomalaisten kuntoliikunnan edellytyksiä.
Liikunnan näkökulma on saatava mukaan kaikkeen päätöksentekoon, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön liikuntareseptit.
Liikunnassa on liiketoimintamahdollisuuksia. Niiden hyödyntämiseksi on käynnistettävä hyvinvointialaa tukeva kasvuohjelma, jossa muun muassa luodaan start up -yrityksille edellytyksiä toiminnan laajentamiselle.
Suomi liikkeelle.
Ari Torniainen
kansanedustaja (kesk.)
Lappeenranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
