Soini: Kreikka-päätös ei ole Suomen käsissä
Päätös Kreikan tukipaketin neuvotteluista on Timo Soinille (ps.) raskas. Perussuomalaiset pitää kuitenkin kiinni hallitusvastuusta. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoEuroopan komissio ja keskuspankki ottavat käyttöön hätätilamenettelyn, mikäli Suomi estää Kreikan kolmannen tukipaketin toteutumisen, uskoo ulkoasiainministeri Timo Soini (ps.).
”Sen hätätilan tulkinnasta ei Suomella ole mitään sanomista, vaan sen tulkinnan tekevät muut”, hän toteaa.
Mikäli tukipaketin kaatuminen tulkitaan koko euroaluetta uhkaavaksi hätätilaksi, voidaan päätös tehdä 85 prosentin enemmistöllä. Äänten määrä perustuu kunkin maan rahoitusosuuteen.
”Jos Kreikka kaatuu hallitsemattomasti, se tietää Suomelle välittömästi miljarditappioita”, Soini miettii.
Tästä huolimatta hän epäilee lainapaketin tehokkuutta. Suomen on kuitenkaan liian myöhäistä pestä käsiään koko kriisistä.
”Emme ole enää siinä tilanteessa, missä olimme neljä vuotta sitten. Sitä parasta vaihtoehtoa, että tämä ei koskisi meitä, ei ole enää olemassa.”
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF epäilee lehtitietojen mukaan Kreikan selviämistä ilman velkojen nimellisarvojen leikkausta. Soinin mukaan valtioneuvosto ei kuitenkaan hyväksy tällaista menettelyä.
”IMF tarvitaan mukaan, mutta hallitusohjelman kirjaus on selvä, että Suomi ei hyväksy velkahelpotuksia.”
Hallitusohjelma kestää Kreikan tukemisen vakausmekanismi EVM:n nykyisten sitoumusten puitteissa. Soini myös muistuttaa, että jos Kreikka ei toteuta sille asetettuja ehtoja, ei mitään tukipakettia ole maalle tiedossa.
Pitkällä tähtäimellä korkohelpotuksetkin tietävät menetyksiä velkojille. Tiukan linjan maat kuten Suomi, Saksa ja Hollanti ovat kuitenkin suostuvaisempia juoksuajan ja korkojen muutoksiin kuin velan nimellisarvon alentamiseen.
”Raha on rahaa, mutta tässä on sama ero kuin siinä, että ihmiset eivät koskaan suostu nimellisiin palkanalennuksiin, vaan se voi tapahtua devalvaatiolla tai työajan pidennyksellä”, Soini selittää.
Päätös Kreikan tukipaketista on Soinille raskas, jopa vastenmielinen. Perussuomalaisten kannattajat vastustavat pakettia mutta eivät halua puolueen kaatavan hallitusta tähän kysymykseen.
”En ole valmis puoluetta vetämään hallituksesta yksin tämän kanssa, koska Suomi ei pysty tätä päätöstä estämään Euroopan unionissa”, Soini linjaa.
Päätöstä ohjaavat myös kokemukset neljän vuoden takaa. Kreikka oli yksi keskeisiä kysymyksiä myös vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin puolueen päätös oli toinen.
”Voiko olla niin, että yksi maa blokkaa Suomen toiseksi suurimman puolueen toisen kerran ja me lähdemme tämän takia hallituksesta?” Soini kysyy.
Hän ei myöskään hyväksy kritiikkiä, jonka mukaan perussuomalaisten kaikki tavoitteet ovat jääneet hallituskumppaneiden jalkoihin. Kymmenet hallitusohjelman kirjauksista ovat Soinin mukaan perussuomalaisten käsialaa.
”Se on sitä politiikkaa. Ensin sanotaan, että ovat liekanarussa, Haglund sanoo, että pidän panttivankina, ja jotkut sanovat, etten saa mitään aikaan. Eiköhän se suurin piirtein mene hyvin, kun huudetaan molemmilta puolilta.”
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
