Marjayrittäjän ihmiskauppatuomio koveni: Korkein oikeus tuomitsi yrittäjälle vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottoman vankeustuomion

Thaipoimijat olivat joutuneet olemaan noin kolmen kuukauden ajan vailla tosiasiallista mahdollisuutta lopettaa työntekoa ja palata kotimaahansa. Kuva ei liity tapaukseen. Kuva: Kai Tirkkonen

Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään yrittäjän syyllistyneen 26 ihmiskaupparikokseen, kertoo KKO tiedotteessaan.

Alemmat tuomioistuimet olivat tuomioissaan katsoneet ihmiskaupan koskeneen vain yhtä ihmiskaupparikosta, joka koski 26 asianomistajaa.

KKO muutti Vaasan hovioikeuden aiemman ehdollisen vankeustuomion vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.

Hankasalmelaisyrittäjä oli värvännyt asianomistajat vuonna 2016 Thaimaasta Suomeen sekä kuljettanut, vastaanottanut ja majoittanut heidät omistamallaan kiinteistöllä sijaitseviin majoitustiloihin.

Käräjä- ja hovioikeus katsoivat yrittäjän antaneen asianomistajille virheellisiä tietoja majoitusolosuhteista ja ansaintamahdollisuuksista sekä käyttäneen hyväkseen heidän riippuvaista asemaansa ja turvatonta tilaansa.

Yrittäjä oli saattanut heidät luonnonmarjojen ja sienten keräämistä sisältävään pakkotyöhön ja muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Uhrit olivat joutuneet olemaan noin kolmen kuukauden ajan vailla tosiasiallista mahdollisuutta lopettaa työntekoa ja palata kotimaahansa.

Lisäksi heidän maksettavakseen on vielä kotimaahan palaamisen jälkeen jäänyt matkakuluista aiheutunutta velkaa, joka on määrältään merkittävä heidän varallisuusoloihinsa nähden.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin pelkästään kysymystä siitä, oliko yrittäjä syyllistynyt menettelyllään yhteen vai useampaan ihmiskaupparikokseen, sekä sitä, mikä rangaistus rikoksista oli määrättävä.

KKO katsoi, että kyseessä oli 26 eri rikosta, koska teko kohdistui keskeisesti 26 asianomistajan henkilöön ja loukkasi uhrien vapautta, itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista turvallisuutta.

Yhtä suurta painoarvoa ei tullut antaa syille, jotka puolsivat teon katsomista yhdeksi rikokseksi. Näitä syitä olivat se, että yrittäjän menettely oli ollut ajallisesti ja paikallisesti yhtenäinen kokonaisuus ja perustunut kaikkien asianomistajien kohdalla samaan tavoitteeseen taloudellisen edun saavuttamisesta.

KKO tuomitsi yrittäjän 26 ihmiskaupparikoksesta, jätelain rikkomisesta ja törkeästä petoksesta vankeuteen yhdeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi.

Rikoskokonaisuuden vakavuuden ja rangaistuksen pituuden vuoksi vankeus määrättiin ehdottomana yrittäjän ensikertalaisuudesta huolimatta, mutta tämä ei menettänyt sotilasarvoaan tuomion jäätyä alle kahden vuoden.

Hovioikeus oli jo aiemmin määrännyt yrittäjän liiketoimintakieltoon ja maksamaan poimijoille korvauksia saamatta jääneistä ansioista ja henkisestä kärsimyksestä.

Lue myös:

Thaimaalaisiin marjanpoimijoihin kohdistunutta ihmiskauppaa käsitellään korkeimmassa oikeudessa