”Rakennamme Suomen seuraavaa jokea”: Capeenpuro tarjoaa kutupaikan taimenille ja muille virtaavan veden kaloille

Kun läheisen järven virtauksia ohjataan ensi syksystä alkaen nyt rakenteilla olevaan Capeenpuroon, nousee vedenpinta uomassa useilla metreillä, Gösta Serlachius kertoo. Kuva: Petteri Kivimäki

R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö käynnisti syksyllä 2021 Laukaan Simunassa Capeenpuro-projektin, jossa vanha kalanviljelylaitoksen vedenottokanava luonnonmukaistetaan. Viime maaliskuussa alkoivat maansiirtotyöt uoman leventämiseksi ja rakennettiin kaksi siltaa.

”Yksinkertaistaen rakennamme Suomen seuraavaa jokea. Kalakantojen vahvistaminen ja kutupaikan tarjoaminen taimenelle on kärkitavoite”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Gösta Serlachius kertoo.

Valmistuessaan noin 850 metriä pitkän taimenjoen uomaa on tähän mennessä kaivettu reilun 200 metrin matkalle. Kaivuutyöt jatkuvat syksyyn, jolloin jokeen aletaan laskea vettä viereisestä Leivonvedestä.

”Arvioisin, että taimenen lisäksi tapaamme jatkossa ainakin salakkaa, kuoretta, ahventa ja madetta, jotka viihtyvät pienissä joissa ja koskissa. Kaikki virtavesien kalalajit ovat tervetulleita. Nahkiaisesta on jo tehty havaintoja”, Serlachius sanoo.

Capeenpuro on monialainen tutkimushanke, jossa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Kuva: Petteri Kivimäki

Taimenkannan muodostumisen seuranta on kalatutkimuksen pääteema.

”Seurantamenetelminä ovat ainakin kutupesälaskenta ja sähkökoekalastus. Capeenpuro mahdollistaa virtavesikaloille jonkin verran lisää elinympäristöä Rautalammin reitillä”, bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Capeenpuro on monialainen tutkimushanke, jossa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot.

Mukana ovat lisäksi hankkeen viestinnästä vastaava Suomen Vesistösäätiö sekä rahoittajat Metsä Group, LähiTapiola Keski-Suomi, Alexandria Group ja Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö.

Hankkeeseen sisältyy myös vanhan kalanviljelylaitoksen ympäristöön elokuussa rakennettava kosteikkoalue. Laitoksen päärakennus remontoidaan ja siitä tulee tutkijaresidenssi.

Hanke entisen Simunan kalanjalostuslaitoksen vedenottokanavan luonnonmukaistamiseksi vaelluskaloille Laukaassa etenee. Kuva: Petteri Kivimäki

Kyseessä on maailmankin mittakaavassa pilottihanke, Serlachius tähdentää.

”Ohitusuomia padoille sekä erilaisia kunnostusprojekteja on tehty, mutta täysin uuden joen tekemistä vapaaehtoispohjalta ei ole tiedossamme.

Kiinnos vastaaviin hankkeisiin on kasvussa.

”Se on todella myönteistä. Suomessa on menneinä vuosikymmeninä tuhoutunut runsaasti virtavesiä vesirakentamisen, säännöstelyn ja järvien pinnan laskun seurauksena. Olemme tutustuneet vastaaviin kohteisiin muun muassa Konnevedellä, Viitasaarella sekä Tornionjokilaaksossa.”

Suomen Ympäristökeskuksen virtavesiekologian erikoistutkija Saija Koljonen pitää Capeenpuroa tervetulleena.

”On ainutlaatuista, että vaelluskalojen elinympäristöjä parantava hanke on kytketty näin tiiviisti osaksi tieteellistä tutkimusta ja seurantaa. Hanke on arvokas ennallistamisen tutkimuksessa. Edelleen on saatavilla vain rajoitetusti tietoa siitä, mitkä toimet parhaiten johtavat onnistumisiin.”